velociraptor

Velociraptor – Oliko Jurassic Parkin huippupeto maineensa veroinen?

Jurassic Park -elokuvien tehokkain peto on huippusaalistaja, joka älyää kuin ihminen ja kiitää kuin gepardi. Todellisuudessa Velociraptor tuskin oli näin kauhistuttava.

Jurassic Park -elokuvien tehokkain peto on huippusaalistaja, joka älyää kuin ihminen ja kiitää kuin gepardi. Todellisuudessa Velociraptor tuskin oli näin kauhistuttava.

Shutterstock

Velociraptor on ehkä tunnetuin petodinosaurus ja yksi Jurassic Park -elokuvien suurista tähdistä.

Sen valtava koko, uskomaton nopeus ja tappavat kynnet ja leuat ovat antaneet sille tappajakoneen maineen.

Ajatus Velociraptorin kohtaamisesta saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Paleontologiset löydöt osoittavat kuitenkin, että Velociraptor ei ehkä ollutkaan niin pelottava.

Lue tämä juttu ja tutustu petodinosaurukseen.

Kuinka iso Velociraptor oli?

Pienempi kuin kultainennoutaja! Jurassic Park- ja World-elokuvien huippupeto ei ollut todellisuudessa läheskään niin suuri kuin valkokankaalla.

Tosielämän Velociraptorit painoivat noin 15–20 kiloa eli kymmenisen kiloa vähemmän kuin täysikasvuinen kultainennoutaja. Petodinosaurus kasvoi kaksi metriä pitkäksi, ja hännän osuus sen pituudesta oli noin puolet.

Velociraptor oli pienempi kuin koira

Paleontologi Mark Witton kuvasi koiransa – Beau-nimisen englanninvinttikoiran – Velociraptorin luurangon vieressä. 27-kiloisen koiran selkä on noin 70 sentin korkeudella lattiasta.

© Mark Witton

Oliko Velociraptorilla höyhenpeite?

Velociraptor kuului dromaesaureihin. Heimosta käytetään myös puhekielistä nimitystä "raptorit". Sen lajeilla oli paljon yhteistä lintujen kanssa, ja niinpä myös Velociraptor oli mitä ilmeisimmin höyhenpeitteinen.

Velociraptorin höyheniä ei ole kuitenkaan löydetty. Oletus perustuukin muihin todisteisiin.

Useilla Velociraptorille läheistä sukua olevilla dromaesaureilla, kuten Microraptorilla ja Zhenyuanlongilla, oli todistettavasti höyheniä. Lisäksi Velociraptorin eturaajoista on löytynyt pieniä pullistumia, joihin "siipisulat" olivat kiinnittyneet.

Velociraptorin ja lintujen höyhenet muistuttivat monin tavoin toisiaan, mutta "siivistään" huolimatta dinosaurus ei kyennyt lentämään – muun muassa siksi, että ne olivat liian pienet suhteessa painoon.

Velociraptorilla oli höyheniä
© Fred Wierum

Miltä Velociraptor näytti?

Velociraptor oli tehokas peto, jolla oli päässään ja raajoissaan raskas aseistus.

Pää

Kapeassa kuonossa oli noin 60 pientä, terävää ja sahalaitaista hammasta. Silmät sijaitsivat pään etuosassa, ja syvyysnäkö oli hyvä. Peto arvioi tarkasti etäisyyden saaliseläimeen.

Vartalo

Velociraptor oli ruumiinrakenteeltaan melko hento, ja sillä oli ontot ja siksi kevyet luut. Höyhenpeite kattoi melkein koko eläimen.

Yläraajat

Velociraptorin kädet olivat siipimäisesti höyhenien peitossa, ja uloin sormi oli sojollaan. Kaikissa kolmessa sormessa kasvoi käyrä, terävä kynsi.

Alaraajat

Jaloissa oli neljä varvasta. Yksi niistä oli muita selvästi pienempi. Isoista varpaista sisin ei koskettanut maata, ja siinä oli hyvin suuri kaareva kynsi.

Oliko Velociraptor laumasaalistaja?

Jurassic Park -elokuvat esittävät Velociraptorit laumaeläimiksi. Monet tutkijat ovat kyseenalaistaneet tämän käsityksen.

Paleontologit ovat olettaneet Velociraptoreiden muodostaneen laumoja muun muassa siksi, että on löydetty pieneltä alueelta useita Deinonychus-dinosauruksia. Nämä olivat läheistä sukua Velociraptoreille.

Löydöt eivät kuitenkaan ole pitävä todiste laumakäyttäytymisestä.

Yleensä yksin eläviä petoja voi hyvinkin olla joskus paljon samassa paikassa. Niitä saattaa vetää puoleensa ravinnonlähde. Esimerkiksi Alaskassa karhut kokoontuvat saalistamaan lohia, jotka tulevat kutemaan. Deinonychus-yksilöt eivät siis välttämättä eläneet laumassa.

Velociraptor saalisti pieniä eläimiä

Velociraptor saalisti ilmeisesti yksin suhteellisen pieniä eläimiä, kuten Zalambdalestes-nisäkkäitä. Kuva on paleontologi Mark Wittonin maalaus.

© Mark Witton

Jokin aika sitten saatiin lisää tukea sille oletukselle, Deinonychus-dinosaurukset elivät enimmäkseen yksin.

Tutkimalla useiden yksilöiden hampaita saatiin selville, että eläinten ruokavalio muuttui kasvun myötä.

Laumoissa nuoret ja täysikasvuiset yksilöt syövät samaa ravintoa. Löytöjen valossa näyttää siltä, ettei lajille ollut ominaista saaliiden jakaminen osana laumakäyttäytymistä.

Tutkimus ei tietenkään pudota pohjaa pois näkemykseltä, että Velociraptorit saalistivat yhdessä. Todisteet vihjaavat kuitenkin, ettei näin tapahtunut.

Mitä Velociraptor söi?

Todennäköisesti Velociraptor saalisti muiden petojen tavoin selvästi itseään pienempiä eläimiä, kuten pikku nisäkkäitä ja matelijoita sekä dinosaurusten poikasia.

Ja luultavasti Velociraptorille kelpasivat ravinnoksi myös haaskat.

Yksittäisen löydön perusteella on kuitenkin epäilty Velociraptorin tappaneen isoja eläimiä. Useimmat tutkijat pitävät tulkintaa vääränä.

Löydössä on kyse Velociraptorista, joka oli taistellut vähän lammasta suuremman kasvinsyöjän, Protoceratopsin, kanssa.

Peto oli upottanut alaraajansa kynnen kasvinsyöjän kaulaan, ja kasvinsyöjä oli tarttunut pedon yläraajaan leuoillaan.

Protoceratops oli selvästi raskaampaa tekoa kuin Velociraptor, joten pedolla oli tuskin kovin hyvät mahdollisuudet voittaa taistelua.

Siksi osa tutkijoista uskoo, että kyseinen Velociraptor oli joutunut puolustuskannalle, kun kasvinsyöjä oli hyökännyt sen kimppuun.

Velociraptorin ja Protoceratopsin fossiilit

Kivettymään kuuluvat kasvinsyöjä Protoceratops (vasemmalla) ja Velociraptor (oikealla). Velociraptorin alaraajan iso kynsi näkyy kuvan keskellä kasvinsyöjän kaulalla. Petoeläimen toinen yläraaja on kasvinsyöjän suussa.

© Yuya Tamai

Kuinka älykäs Velociraptor oli?

Velociraptor esitetään elokuvissa äärimmäisen älykkäänä eläimenä eli melkein ihmisen veroisena ajattelijana.

Kuvitelma on hataralla pohjalla.

Kun verrataan erilaisia dinosauruksia, voidaan todeta, että Velociraptorilla oli harvinaisen suuret aivot suhteessa muuhun ruumiiseen. Ihmisen aivot ovat kuitenkin myös tässä mielessä selvästi kookkaammat. Dinosaurusten älykkö tuskin oli edes niin älykäs kuin älykkäimmät nykylinnut, kuten varikset ja papukaijat.

Asiaa ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, että Velociraptor oli älyllisesti kehittymätön.

Velociraptor oli todennäköisesti älykkäämpi kuin krokotiilit, joiden tiedetään muun muassa osaavan suunnitella ansoja saaliseläimilleen.

Acheroraptor

Velociraptor oli todennäköisesti yhtä älykäs kuin nykylinnut keskimäärin. Kuva esittää oikeastaan Velociraptorin läheistä sukulaista, Acheroraptoria. Ne muistuttivat erehdyttävästi toisiaan.

© Emily Willoughby

Kuinka vaarallinen Velociraptor oli?

Velociraptor esitetään gepardimaisen sukkelaliikkeiseksi pedoksi, jolla oli saaliseläimen silpomiseen sopivat kynnet.

Todisteet kertovat kuitenkin toista.

Velociraptor ei ollut sopeutunut fyysisesti yhtä hyvin nopeaan liikkumiseen kuin gepardi, eikä se edes ollut nopein dinosaurus.

Todennäköisesti Velociraptor pystyi kuitenkin saavuttamaan noin 40 kilometrin tuntinopeuden eli juoksemaan kovempaa kuin ihmiset yleensä.

Petolisko olisi siis voinut juosta ihmisen kiinni. Silti ihmisen tuskin olisi tarvinnut paeta kauhun vallassa.

Velociraptor ja ihminen

Scott Hartman & Fred Wierum

© Scott Hartman & Fred Wierum

Velociraptorin alaraajoihin kuuluvat isot kynnet eivät olleet sellaisia tappoaseita kuin monet uskovat.

Kynsillä oli varmasti vaikeampi viiltää tai leikata ihoa kuin tarttua saaliseläimeen – ja pitää siitä kiinni. Näinhän nykyiset petolinnut käyttävät kynsiään.

Velociraptor ei myöskään purrut erityisen lujaa. Ilmeisesti sillä oli leuoissaan vähemmän voimaa kuin koiralla.

Deinonychusin alaraaja

Kuvassa on Velociraptorin lähisukulaisen, Deinonychusin, alaraaja. Se puristui kuin ihmisen käsi nyrkkiin, ja isoilla kynsillä peto sai pitävän otteen saaliseläimestä.

© Fowler et al. 2011

Ihmisen näkökulmasta tarkasteltuna Velociraptor ei vaikuta hengenvaaralliselta petoeläimeltä.

Kooltaan ja voimaltaan dinosaurus vertautuu keskikokoiseen koiraan, ja sen pelottavimpia aseita olivat terävät kynnet, jotka saattoivat upota ihoon mutteivät viiltää sitä.

Velociraptor olisi voinut olla vaarallinen lapsille ja sairaille, mutta terveellä aikuisella olisi ollut hyvät mahdollisuudet pystyä vastarintaan, jos dinosaurus olisi jostain syystä uskaltanut hyökätä ihmisen kimppuun.

Todennäköisesti Velociraptor olisi nykyisten petojen tavoin pyrkinyt karttamaan kohtaamista.

koiran purema

Velociraptor aiheutti samankaltaisia vammoja kuin koira. Ne olisivat vaatineet hoitoa.

© Shutterstock

Velociraptor olisi voinut haavoittaa

Ihminen olisi melko varmasti voittanut Velociraptorin kaksintaistelussa. Dinosaurus olisi kuitenkin pahimmassa tapauksessa voinut aiheuttaa pahoja vammoja – niin kuin koira tai suuri petolintu:

  • tulehtuvia puremahaavoja
  • lihas- ja jännevaurioita
  • hermovaurioita
  • pienten luiden murtumia.

Vastaako Jurassic Parkin Velociraptor tutkimustietoa?

Vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Jurassic Park -elokuva oli tieteellisesti kestävämmällä pohjalla kuin yksikään dinosaurusfilmi ennen sitä.

Siinä aiemmin kömpelöinä ja alkeellisina nähdyt dinosaurukset esitettiin ensimmäistä kertaa tarmokkaina, vikkelinä eläiminä.

Tutkimus on kuitenkin edistynyt paljon vuoden 1993 jälkeen. Nykyään tiedetään esimerkiksi, että Velociraptorilla oli höyhenpeite.

Velociraptorilla oli höyheniä

Velociraptorilla oli paljon yhteistä suurten lintujen kanssa. Sillä oli kuitenkin hampaat ja kynnet yläraajoissaan. Kuva on paleontologi Mark Wittonmaalaus.

© Mark Witton

Jurassic Park -elokuva ei vastannut myöskään kaikkia vuonna 1993 tiedossa olleita tosiasioita.

Tuulesta temmattuja olivat esimerkiksi Velociraptorin koko ja pään muoto. Ja kaiken kukkuraksi elokuvassa löydetään Velociraptor Yhdysvalloista, vaikka laji oli aasialainen, sillä sitä esiintyi Mongolian ja Kiinan alueella.

Virheet voidaan parhaiten selittää sillä, että elokuvan Velociraptor perustuu amerikkalaiseen Deinonychus-lajiin, joka oli läheistä sukua Velociraptorille. Deinonychus oli vähän kookkaampi ja rotevampi kuin Velociraptor.

Velociraptor, Microraptor, Deinonychus, Utahraptor
© Fred Wierum

Raptoreita oli joka lähtöön

Velociraptorin heimoon, myös raptoreiksi nimitettyihin dromaesaureihin, kuului kirjava joukko erikokoisia petoliskoja. Pienimpiä oli Microraptor, jolla oli höyhenpeite kaikissa neljässä raajassa, ja suurimpia vankkarakenteinen Utahraptor.

Microraptor

  • Pituus: 75 senttiä
  • Paino: 1 kilo

Velociraptor

  • Pituus: 2 metriä
  • Paino: 15–20 kiloa

Deinonychus

  • Pituus: 3,4 metriä
  • Paino: 70–80 kiloa

Utahraptor

  • Pituus: 5–7 metriä
  • Paino: 230–450 kiloa

Kuinka Velociraptorin ja T. rexin yhteenotto olisi päättynyt?

Tyrannosaurus rex ja Velociraptor ovat ehkä tunnetuimpia petodinosauruksia, eikä kummankaan petomaisuutta ole syytä vähätellä.

T. rexin ja Velociraptorin taistelu on ajatusleikkinä kiehtova. Todellisuudessahan nämä pedot eivät olisi voineet kohdata, sillä ne elivät eri aikoina ja eri mantereilla.

Varsinaista kamppailua ei olisi syntynyt, sillä T. rex olisi jopa yhdeksän tonnin painoisena eli 500 kertaa Velociraptoria painavampana jyrännyt vastustajansa. Suhteellinen kokoero olisi ollut suurempi kuin kotikissan ja virtahevon välillä.

Lisäksi T. rex puri noin 1 000-kertaisella voimalla Velociraptoriin verrattuna.

T.rex vs. Velociraptor - kokovertailu

Tyrannosaurus rex paini aivan eri sarjassa kuin Velociraptor. T. rexin olisi tuskin tarvinnut pelätä edes Velociraptor-laumaa.

© Scott Hartman & Jaime Headden & Fred Wierum

Pieni petodinosaurus oli varmastikin vikkelämpi ja ketterämpi kuin T. rex, mutta tämänkin uskotaan liikkuneen rivakasti ja joustavasti niin kookkaaksi eläimeksi. T. rex pystyi kääntymään noin kaksi kertaa niin nopeasti kuin muut suuret petodinosaurukset.

Velociraptor tuskin olisi kyennyt myöskään harhauttamaan vastustajaansa. T. rexillä oli suhteellisen suuret aivot, joten se oli todennäköisesti vähintään yhtä älykäs kuin Velociraptor.

LUE MYÖS: Voisiko hirmuliskoja herättää henkiin Jurassic Parkin tapaan?