T. rex tunsi kidallaan äärimmäisen tarkasti

Mahtava petolisko Tyrannosaurus rex kykeni tekemään suullaan muutakin kuin raatelemaan saaliseläimiään, sillä sen kuono oli hyvin herkkätuntoinen.

Mahtava petolisko Tyrannosaurus rex kykeni tekemään suullaan muutakin kuin raatelemaan saaliseläimiään, sillä sen kuono oli hyvin herkkätuntoinen.

Tyrannosaurus rex oli liitukauden kauhistuttavimpia petoeläimiä. Yhdeksän tonnia painavalla lajilla oli 30 senttiä pitkiä teräviä hampaita, jotka silpoivat helposti keskikokoisia dinosauruksia.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että jättiläisellä oli myös pehmeä puolensa.

Kun Soichiro Kawabe japanilaisesta Fukuin prefektuurin yliopistosta tutki kollegoidensa kanssa tietokonekerroskuvausmenetelmällä Yhdysvalloista 2016 löytynyttä T. rexin kalloa, paljastui, että lajilla oli kuonossa runsaasti hermokanavia. Yhtä suurta määrää ei ole tähän mennessä löydetty miltään muulta dinosaurukselta.

T. rex, kuono, hermot

Tietokonekerroskuvaus paljasti, että jättiläisellä oli kuonossaan enemmän hermokanavia (oranssi) kuin millään muulla tähän mennessä tutkitulla dinosauruksella.

© Taylor & Francis

Kuonon hermotus vihjaa erittäin herkästä tuntoaistista, jonka avulla T. rex pystyi erottamaan materiaaleja toisistaan ja havaitsemaan pienetkin liikkeet.

Dinosaurus kykeni toisin sanoen tuntemaan, oliko sillä suussaan luuta vai lihaa. Todennäköisesti tuntoaisti palveli kuitenkin myös rauhanomaisia päämääriä.

Ilmeisesti jättiläinen käytti puolitoista metriä pitkää päätään avuksi rakentaessaan pesää ja pitäessään huolta jälkeläisistään.

Tutkimuksen takana olevan ryhmän mukaan T. rex muistuttaa kuononsa hermotukselta nykyisiä krokotiileja. Jo aiemmin paleontologit ovat todenneet, että T. rexillä ja krokotiileilla on paljon yhteistä.

Havainto mullistaa käsityksen T. rexistä dinosauruksena, joka raateli melkein mitä tahansa. Soichiro Kawabe, Fukuin prefektuurin yliopisto