Paleontologit ovat löytäneet Australian takamailta fossiilin, jonka he arvelevat olevan mantereen suurimman lentoliskon jäännös.
Jättimatelijan siipien kärkiväli oli seitsemän metriä ja kallo pitkä ja keihäsmäinen. Muinaismatelijan ulkoasu on saanut tutkijat vertaamaan sitä lohikäärmeeseen.
Lentoliskofossiilit ovat melko harvinaisia Australiassa, ja nyt tehty löytö auttaa tutkijoita ymmärtämään mantereen esihistorian eläimistöä paremmin.
Dinojen lentävä serkku muistutti lohikäärmettä
Fossiili löydettiin kivilouhoksesta Richmondin kaupungin pohjoispuolelta Australian koillisimmasta osavaltiosta Queenslandista.
Lentoliskon pitkänomainen kallo oli noin metrin mittainen, ja siksi tutkijat antoivat otukselle uudessa raportissa nimeksi Thapunngaka shawi. Nimen alkuosa tarkoittaa keihässuuta alueen alkuperäisväestön jo kuolleella kielellä.
Löydön tehnyt paleontologi Tim Richards ja pterosauruksen keihäsmäinen kallofossiili.
Kun kallon kokoa on verrattu muiden vastaavien fossiilien kokoon, tutkijat arvioivat, että eläimellä oli hento ja kevyt ruumis ja siipien kärkiväli peräti seitsemän metriä.
Leuassa lentoliskolla oli 40 terävää hammasta, joilla se saalisti kalaa ja pieniä dinosauruksia.
Raportin taustalla olevan paleontologin Tim Richardsin mukaan muinaispeto muistutti tarujen lohikäärmettä enemmän kuin mikään muu tieteen tuntema laji.
Ontot luut eivät juuri fossiloidu
Uusi matelija on luokiteltu pterosaurukseksi, eli dinosaurusten kaukaiseksi sukulaiseksi.
Pterosaurukset olivat ensimmäisiä lentäviä selkärankaisia, ja niitä eli kaikilla maapallon mantereilla 228–66 miljoonaa vuotta sitten. Suurimpien lajien siipien kärkiväli saattoi olla jopa 12 metriä, kun taas pienimmät olivat nykyvaristen kokoisia.
Analyysien mukaan hiljattain löydetyn Thapunngaka shawi -lentoliskon siipien kärkiväli oli seitsemän metriä.
Lentoliskojen luut olivat tavallisesti ontot, mikä teki eläimistä kevyitä ja nopeita ilmassa.
Toisaalta luut olivat tällöin myös hauraita, ja ne ovat säilyneet huonosti, minkä vuoksi miljoonia vuosia sitten eläneiden pterosaurusten luita löytyy vain harvoin.
Lentoliskofossiilit ovat harvinaisia etenkin Australiassa, ja uuden raportin julkaisseet tutkijat ovatkin erittäin iloisia siitä, että fossiililöytö antaa hieman uutta tietoa mantereen taivasta muinoin hallinneista pedoista.