Shutterstock

Jättiläishirmuliskoilla oli nokka

Tonnien painoisilla pitkäkaulaisilla sauropodeilla oli nokka, kun ne tepastelivat maapallolla miljoonia vuosia sitten. Näin totesivat saksalaistutkijat, jotka tarkastelivat muinaisten jättien kalloja.

Saksalaisen Bonnin yliopiston tutkijat ovat löytäneet vastauksen kysymykseen, joka on askarruttanut hirmuliskojen fossiileja tutkineita paleontologeja jo pitkään.

Eri puolilta maailmaa on löydetty fossiileja, joissa hirmuliskoilla on hampaat siistissä rivissä. Hampaat eivät kuitenkaan ole kiinni leukaluussa, joka olisi pitänyt ne järjestyksessä vuosimiljoonien ajan.

Nyt saksalaispaleontologit ovat selvittäneet, mikä on pitänyt muinaisliskojen hampaat paikoillaan. Vastaus kuuluu: nokka.

Saksalaisten paleontologien mukaan Camarasaurusten hampaiden yläosaa suojasi nokka.

© Wiersma and Sander 2017/ImageSelect

Jättiliskoilla oli linnunnokka

Tutkijat syynäsivät monien eri kasvinsyöjäliskojen, muun muassa sauropodeihin kuuluneen Camarasauruksen, hampaita.

Noin 150 miljoonaa vuotta sitten eläneet Camarasaurukset kasvoivat suurimmillaan 23-metrisiksi ja 45-tonnisiksi.

Niiden hammasfossiileista ilmeni, että hampaissa oli useimmiten kulumisjälkiä vain uloimmissa osissa. Sekä ylä- etä alaleuassa hammaskaula on ollut suojassa.

Hampaat suojassa

Tutkijoiden tulkinta on se, että hampaat ovat olleet kiinni keratiinikudoksessa. Keratiini on proteiini, josta ihmisen hiukset ja kynnet ja lintujen nokka koostuvat.

Hirmuliskoilla on siis ollut keratiininokka. Tutkijat löysivät myös leukaluusta uurteita, joissa todennäköisesti oli kulkenut nokan kudosta ravinneita verisuonia.

Nokka oli ilmeisesti tukenut hampaita, kun hirmuliskot hienonsivat saniaisia ja muuta kasviravintoa.