Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt vastauksen ehkä kiistanalaisimpaan dinosauruksia koskevaan kysymykseen. Ei ole nimittäin tiedetty, huolehtivatko ne sikiönkehityksen alkamisesta vai jättivätkö ne munansa luonnon armoille.
Kiinasta löytynyt dinosauruksen fossiili hälventää epäilykset jälkimmäisestä. Se osoittaa yksiselitteisesti, että ainakin osa lajeista hautoi muniaan niin kuin linnut. Makaavan yksilön alla on 24 munaa, jotka ovat säilyneet kehittyvien sikiöiden luita myöten.
Kokonaisuudesta on voitu päätellä, että dinosaurusemo kuoli vasta muninnan jälkeen hautoessaan.
Oviraptorin 70 miljoonaa vuotta vanhojen luiden alla on 24 munaa, joissa on kehittynyt sikiö. Siksi voidaan olettaa dinosauruksen kuolleen hautoessaan.
Löydön takana ovat yhdysvaltalaisen IUP-yliopiston ja Kiinan tiedeakatemian tutkijat.
Sikiöistä lisätodiste
Jiangxin maakunnasta Kiinasta löydetty fossiili on noin 70 miljoonaa vuotta vanha. Se kuuluu suunnilleen kaksimetriselle oviraptorille, joka liikkui kahdella jalalla.
Oviraptorin munissa hyvin säilyneiden luiden ansiosta oli mahdollista määrittää lämpötila, jossa sikiöt olivat kehittyneet.
Todistaakseen oletuksensa hautomisesta tutkijat analysoivat sikiöiden luiden happimäärän. Happea esiintyy useina eri isotooppeina eli kemiallisina muunnelmina, ja niiden väliset suhteet voivat paljastaa, missä lämpötilassa luut ovat kasvaneet.
37 asteen lämpötilaa pitivät dinosaurukset yllä hautomalla, osoittavat sikiöiden luiden happi-isotoopit.
Analyysin mukaan sikiöt kehittyivät 36–38 asteen lämpötilassa. Vertailukohdaksi sopivat nykylinnut, joiden ruumiinlämpö sijoittuu 38:n ja 42 asteen haarukkaan.
Pidettiin munavarkaana
Oviraptoreiden fossiileja on aiemminkin löydetty munien läheltä, mutta ei ole tiedetty varmasti, hautoivatko lajit vai pitivätkö ne vain munia silmällä siihen tapaan kuin vaikkapa krokotiilit.
Ensimmäisen löydön jälkeen oltiin sitä mieltä, että dinosaurukset kävivät kähveltämässä munia. Siksi tälle matelijaryhmälle annettiin nimeksi oviraptorit eli munavarkaat.
