10 myyttiä T. rexistä

Myytti: T. rex juoksi nopeammin kuin ihminen

Pitkät raajat ja vahvat lihakset antoivat T. rexille hyvät edellytykset vauhdikkaaseen liikkumiseen. Jotkut tutkijat ovatkin arvelleet, että tyrannilisko olisi voinut päästä juoksemalla jopa 72 kilometrin tuntinopeuteen.

Uusien tutkimustulosten valossa muinaisliskon liikehdintä oli kuitenkin huomattavasti verkkaisempaa. Uusissa laskelmissa on otettu huomioon muun muassa jalkojen luiden kantokyvyn aiheuttamat rajoitukset.

Brittitutkijat laskivat viime vuonna, että 6–8 tonnia painanut tyrannilisko olisi rikkonut omat luunsa, jos se olisi lähtenyt ripeään juoksuun. Sen sijaan sen on täytynyt pitää aina ainakin yksi jalka maassa. Silloin huippunopeus on voinut olla korkeintaan 27 kilometriä tunnissa.

Olympiatason juoksija voi saavuttaa 38 kilometrin tuntinopeuden, joten hän pääsisi kyllä T. rexiltä karkuun. Normaalikuntoisetkin ihmiset pääsisivät turvaan polkupyörällä.

Tyranniliskon onneksi sen naapurit eli suuret kasvinsyöjäliskot olivat sitä paljon hidasliikkeisempiä. Todennäköisesti sen mahdolliset saaliseläimet eivät pystyneet juoksemaan paljon yli 15:tä kilometriä tunnissa.

MYYTTI NOPEUDESTA: TARUA

Myytti: Oliko T. rexillä höyhenpeite?

Muistuttiko T. rex eli tyrannilisko jättiläiskalkkunaa? Vertaus sai alkunsa, kun Kiinasta löydettiin vuonna 2012 Yutyrannuksen fossiili. Yutyrannus oli yhdeksän metriä pitkä, ja sitä peitti tuuhea karva.

Koska Yutyrannus oli T. rexin sukulaislaji, moni tutkija alkoi miettiä, olisiko T. rexilläkin ollut karvamaisia höyheniä.

Aiemmin T.rexistä ei ole ollut käytettävissä kyllin hyvin säilynyttä fossiilia, jotta kysymykseen höyhenpeitteestä olisi voitu vastata. Tilanne muuttui, kun äskettäin Montanasta Yhdysvalloista löydettiin T.rexin luuranko.

Siinä on niskan, selän ja pyrstön luiden tuntumassa pieniä, korkeintaan postimerkin kokoisia jälkiä, jotka kaikki viittaavat siihen, että T. rexin iho oli suomujen peitossa. Suomut ovat tosin olleet vain noin millimetrin levyisiä, joten kaukaa katsottuna sen pinta on todennäköisesti näyttänyt nahkamaiselta.

Ilmeisesti siis tyrannilisko oli menettänyt esivanhemmillaan olleen höyhenpeitteen. Suomujen jäljet eivät kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, että T. rexin joissakin ruumiinosissa oli edelleen höyhenpeite.

MYYTTI HÖYHENISTÄ: TARUA

Myytti: Auto litistyisi sen leuoissa

Auton teräskorikaan ei olisi varma suoja, jos tyrannilisko kuuluisi nykylajistoon ja tulisi vastaan nälkäisenä.

Kun T. rex iski hampaansa saaliiseensa, tämän luut murskautuivat pieniksi pirstaleiksi. Näin päättelivät yhdysvaltalaiset tutkijat vuonna 2017 laadittuaan digitaalisen 3D-kopion tyranniliskon leuoista.

Digitaalileuat tehtiin skannaamalla oikean T. rexin kallon luiden fossiilit ja muotoilemalla sitten tietokoneen avulla niihin puuttuvat osat. Lihasten muoto ja voima laskettiin hirmuliskojen nykyisten sukulaisten eli lintujen ja krokotiilien leukalihasten perusteella.

Digitaalimallin mukaan T. rexin leukojen puruvoima oli 34 522 newtonia, mikä vastaa noin 3,5 tonnin nostamiseen tarvittavaa voimaa.

Puruvoima on kaksi kertaa niin suuri kuin suistokrokotiilin, jonka leuoissa on nykyeläimistä eniten voimaa. Yksittäisten hampaiden kärkien kohdalla T. rexin leukojen paine saattoi vastata 30 tonnin massaa neliösentillä. Sellaista rutistusta ei kestäisi edes auton teräsrunko.

Teorian mukaan T. rex pirstoi saaliidensa luita päästäkseen käsiksi ravinteikkaaseen luuytimeen ja luun kivennäisaineisiin. Tätä teoriaa tukevat tyranniliskon ulostefossiilit, joista on löydetty satoja pieniä luunsirpaleita.

MYYTTI PURUVOIMASTA: TOTTA

Myytti: T. rex söi vain raatoja

Osa tutkijoista on esittänyt, että tyrannilisko ei saalistanut lainkaan. Heidän mukaansa T. rex oli liian hidas saadakseen saaliita kiinni. Sen sijaan se olisi etsinyt raatoja hyvällä hajuaistillaan, ja vahvoilla leuoillaan se olisi voinut murskata raadon luutkin ruoakseen.

Muut tutkijat kuitenkin huomauttavat, että T. rex ei olisi voinut kasvaa kokoisekseen pelkillä raadoilla ja nykyisetkin raadonsyöjät joutuvat välillä syömään myös elävää ravintoa saadakseen kylliksi kaloreita.

Lisäksi kasvinsyöjälisko Edmontosauruksen pyrstönikamasta on löydetty T. rexin hammas. Hammas on jäänyt kasvaneen luun sisään, joten tyrannilisko on purrut saalistaan, kun se oli vielä elossa.

MYYTTI RUOKAVALIOSTA: TARUA

Myytti: T. rexin eturaajat olivat turhat

Kun otus painaa jopa kahdeksan tonnia ja sillä on pituutta 12 metriä, on kieltämättä outoa, että sen eturaajat ovat samanpituiset kuin ihmisen käsivarret. Tutkijat ovatkin pohtineet vuosikymmeniä, mitä käyttöä T. rexillä oli oudon pienille eturaajoilleen.

Kun järkeenkäypää selitystä ei ole löytynyt, monet tutkijat ovat taipuneet sille kannalle, että tynkäraajoilla ei ollut mitään virkaa.

Tutkijoiden ajatus kulkee niin, että jossakin evoluution vaiheessa T. rexin leuat muodostuivat sen pääasialliseksi aseeksi yläraajojen sijaan.

Sen jälkeen pää ja leuat kasvoivat yhä isommiksi ja vahvemmiksi ja eturaajat jäivät tyngiksi. Eturaajat ovat kuitenkin suhteettoman pienet vain täysikasvuisen T. rexin ruumiissa.

13-vuotiaana kuolleen yksilön luurangon fossiileista tiedetään, että nuorilla yksilöillä eturaajat olivat suhteessa paljon pidemmät kuin aikuisilla. Tästä on päätelty, että nuorilla tyranniliskoilla eturaajoille saattoi olla käyttöä esimerkiksi saalistuksessa.

Varttuessaan T. rex sitten vaihtoi saalistusstrategiaansa niin, että leuat olivat pääroolissa. Aikuisten tyranniliskojen eturaajojen käyttöä yritetään selvittää etsimällä niiden nikamista jälkiä kulumista.

MYYTTI TURHISTA ETURAAJOISTA: OSITTAIN TOTTA

Myytti: T. rex näki huonosti

”Se ei näe meitä, jos olemme liikkumatta.”

Menestyselokuva Jurassic Parkissa tyranniliskoa pakenevat ihmiset piiloutuvat aivan pedon silmien alle, koska muinaisliskon näköaisti muka erotti vain liikkuvat kohteet.

Tämä teoria näyttää olevan perätön. T. rexillä oli poikkeuksellisen suuret silmät. Silmäkuoppien koosta on päätelty, että silmämunan läpimitta on ollut lähes 15 senttiä. Nykyisistä maaeläimistä suurimmat silmät on strutsilla, ja niiden halkaisija on vain viisi senttiä

Kookkaalla silmällä yleensä näkee hyvin, ja tutkijat ovatkin laskeneet, että tyranniliskon näköaisti oli jopa 13 kertaa niin tarkka kuin ihmisen.

Jotkin nykymatelijat erottavat huonosti liikkumattomia kohteita, koska niillä on huono syvyysnäkö, mikä vuoksi niiden on vaikea erottaa kohteita taustastaan. T. rexin syvyysnäkö oli erinomainen.

MYYTTI HUONOSTA NÄÖSTÄ: TARUA

Myytti: Asteroidi tuhosi T. rexin

Se matelijoiden kehityslinja, joka vähitellen johti tyranniliskojen syntyyn, oli olemassa yli 160 miljoonaa vuotta.

Sinä aikana monet muut hirmuliskoryhmät, kuten piikkipyrstöiset stegosaurukset ja purjeharjaiset spinosaurukset, kuolivat sukupuuttoon.

T. rex olikin yksi niistä hirmuliskoista, jotka säilyivät siihen asti, kun kaikki loput hirmuliskot, lintuja lukuun ottamatta, pyyhkiytyivät Maan päältä 66 miljoonaa vuotta sitten.

Tutkijat olivat pitkään erimielisiä siitä, mikä aiheutti 75 prosenttia eläinlajeista hävittäneen joukkotuhon. Asia selvisi, kun Meksikosta löytyi 180 kilometriä leveä ja 20 kilometriä syvä asteroidi-iskun tekemä kraatteri.

Kraatterin ikä osuu tarkalleen yhteen nuorimpien tunnettujen T. rexin fossiilien iän kanssa. Asteroidi oli kymmenen kilometriä pitkä. Törmäyksessä syntynyt pölypilvi pimensi auringon vuosiksi, jolloin kasvillisuus ja kokonaiset ekosysteemit romahtivat.

MYYTTI TAPPAJA-ASTEROIDISTA: TOTTA

Myytti: T. rex oli äkäinen

Tyrannilisko oli nimensä veroinen. Sen hyökkäyksiltä eivät säästyneet edes lajitoverit. Kun keskenkasvuisen T. rex -yksilön pään luissa olevia pitkulaisia reikiä tutkittiin, tietokonekuvannus paljasti, että ne vastaavat tarkalleen samanikäisten lajitoverien hampaiden muotoa.

Liskojen kanssakäyminen oli siis veristä jo varhaisella iällä. Toisaalta T. rex myös kesti iskuja ja kolhuja. Päähän purtu yksilö toipui, vaikkakin sen kuono kasvoi vähän vinoon.

Tyranniliskojen luurangoista on löydetty myös murtumia ja jälkiä tulehtuneista haavoista. Elämäntapa oli niin raju, että harva yksilö eli yli 30-vuotiaaksi.

MYYTTI AGGRESSIIVISUUDESTA: TOTTA

Myytti: Petoliskoista T. rex oli suurin

T. rex oli pitkään suurin tunnettu petolisko, mutta se menetti ennätyksensä, kun eteläamerikkalainen jättiläinen Giganotosaurus löydettiin vuonna 1995.

Pari vuotta myöhemmin suurimman hirmuliskon tittelin varasti afrikkalainen Spinosaurus, joka oli 15 metriä pitkä ja jolla oli kaksimetrinen purje selässään.

T. rex on kuitenkin noussut jälleen dinosaurusten kuninkaaksi, kun tutkijat ovat saaneet käyttöönsä uusia tietokoneohjelmia, joiden avulla muinaisten jättien paino on laskettu reisiluun perusteella.

Lähes yhdeksän tonnia painanut T. rex oli melkein kaksi tonnia painavampi kuin kilpakumppaninsa.

Suuri painoero johtuu siitä, että T. rex oli leveämpi ja tukevampi kuin muut suurikokoiset petosaurukset.

MYYTTI T. REXISTÄ DINOSAURUSTEN KUNINKAANA: TOTTA

Myytti: T. rex oli hellä rakastaja

T. rexin leuat olivat tappava ase, mutta samalla sen kuono oli yhtä herkkätuntoinen kuin ihmisen sormenpäät. Tyranniliskon läheisen sukulaislajin Daspletosauruksen kallosta löydettiin vuonna 2017 viitteitä herkästä tuntoaistista.

Erityisesti suun ympärillä ja kuonossa oli jälkiä samanlaisista huokosista, jotka krokotiileillä johtavat hermopäätteisiin ihon alla.

Monilla nykylajeilla tällaiset rakenteet liittyvät aisteihin, joilla ne havainnoivat lämpötilaa, kosketusta ja kemiallisia aineita.

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että tyrannilisko käytti herkkätuntoista kuonoaan tarkastaakseen, onko pesässä sopiva lämpötila munien kypsymiselle. Se on ehkä voinut jopa auttaa poikasiaan kuoriutumaan munista.

Hirmuliskojen nykysukulaiset krokotiilit hyväilevät toisiaan ennen parittelua hieromalla kuonojaan vastakkain. Tyranniliskojen esileikki on hyvinkin voinut olla samanlaista.

MYYTTI TUNTEELLISESTA DINOSAURUKSESTA: TOTTA