Kuva johtaa ajatukset 1980-luvun tietokonepeleihin, sillä se on rakeisuuden vuoksi epäterävä. Valkoinen, oranssi, musta ja keltainen sekoittuvat toisiinsa.
Kyseessä voi kuitenkin olla tähtitieteen uraauurtava edistysaskel.
Kuva esittää nimittäin Trappist-1-planeettakunnan tähteä, Trappist-1:tä, joka on vain 40 valovuoden päässä Maasta.
Kuvan Trappist-1:stä kertoo luoneensa eräs sosiaalisen verkkosivun Redditin käyttäjä arizonaskies2022 James Webb -avaruusteleskoopin avoimen datan pohjalta. Sama käyttäjä on ladannut sivulle spektrin tähden valosta.
"Molemmat kuvat perustuvat julkisiin raakadatatiedostoihin, jotka olen löytänyt ja ladannut MAST-sivustolta", kertoo arizonaskies2022 Redditin Webb-avaruusteleskooppia koskevassa keskustelussa.
Sosiaalisen verkkosivuston Redditin käyttäjä arizonaskies2022 loi James Webb -avaruusteleskoopin NIRISS-laitteen raakadatan pohjalta tämän kuvan Trappist-1-tähdestä, jota kiertää monta planeettaa.
"Tein minimaalisen käsittelyn, eikä kumpaakaan kuvaa ole rajattu. Vain vähän venytystä ja väriä", selittää arizonaskies2022.
Värit paljastavat koostumuksen
On toki huomionarvoista, jos Reddit-käyttäjän kokoamat rakeiset pikselit todella muodostavat kuvan Trappist-1:stä, mutta merkittävin löytö saattaa silti kätkeytyä spektrin kuvaan.
Vaikka Webb-teleskoopin avoimen datan tutkimus on vielä meneillään, Reddit-käyttäjän hyödyntämät havainnot viittaavat siihen, että yksi Trappist-1:n seitsemästä planeetasta kulki tähden editse Webbin tarkkaillessa sitä.
Tapauksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että planeetan kaasukehän läpi kulkenut tähden valo voi sisältää tärkeää tietoa elämän mahdollisuuksista planeetalla.
Säteilyspektri jakautuu väreihin aallonpituuden mukaan. Koska erilaiset kemialliset aineet heijastavat ja imevät itseensä säteilyä eri tavalla, spektristä voidaan päätellä, onko planeetan kaasukehässä esimerkiksi hiilidioksidia.
Webb-avaruusteleskoopin raakadataan perustuvasta spektristä voidaan saada tietoa yhden Trappist-1-tähteä kiertävän planeetan kaasukehästä.
Reddit-käyttäjän laatima spektri saattaa hyvinkin mahdollistaa Trappist-1b-nimisen planeetan analysoinnin.
Planeetta on suunnilleen Maan kokoinen.
Planeetta kiertää niin lähellä punaista kääpiötähteä, ettei sen pinnalla voi esiintyä elämää.
Tiedot planeetan kaasukehästä voivat kuitenkin merkitä valtavaa harppausta eksoplaneettojen tutkimuksessa.
Yhdysvaltojen avaruusteleskooppitutkimusta ohjaavan Space Telescope Science Instituten (STSI) tiedottajan mukaan kuvat vastaavat tutkijoiden odotuksia.
Kaikki voivat osallistua
Trappist-1:tä havainnoi Webb-avaruusteleskoopin NIRISS-laite (Near InfraRed Imager and Slitless Spectrograph).
STSI hallinnoi kaikkea avaruusteleskoopin välittämää tietoa ja antaa tutkimusaineiston ensin pariksi kuukaudeksi vain niiden tutkijoiden käyttöön, jotka ovat osallistuneet laitteen kehittämiseen.
Sitten suurin osa raakadatasta yleensä julkaistaan.
Kaikki, joilla on asiantuntemuksen lisäksi oikeat välineet, kuten tietokoneohjelmat, voivat hyödyntää avointa dataa esimerkiksi laatiakseen kuvia ja spektrejä.
Seitsemän planeettaa kiertävät lähekkäin pientä, viileää punaista kääpiötä. Koko Trappist-1-planeettakunta mahtuisi oman aurinkokuntamme sisäosaan. Planeetat e, f ja g sijaitsevat Trappist-1:n elämänvyöhykkeellä.
TRAPPIST-1
Vuonna 2016 löydetty planeettakunta sijaitsee 40 valovuoden päässä Maasta.
Iältään noin seitsemän miljardia vuotta vanhan aurinkokunnan keskustähti on pieni, viileä punainen kääpiö. Kaikki seitsemän planeettaa muistuttavat Maata, ja niistä kolme sijaitsee elämänvyöhykkeellä ja saattaa siten olla elinkelpoisia.
Planeetat kiertävät niin lähellä toisiaan, että ihminen voisi nähdä yhdeltä planeetalta kaikki muut ilman optisia apuvälineitä.
Useilla planeetoilla voi esiintyä vettä – ja siten myös elämää.
STSI toivoo saavansa hankkeeseen mahdollisimman paljon ulkopuolisia avustajia ja järjestää kursseja ja verkkoseminaareja Webb-aineistosta kiinnostuneille.
Tutkijoita ja harrastajia kannustaa tietojen ja taitojen hankkimiseen varmasti se, että tulossa on paljon lisää Trappist-1-aiheista aineistoa.