Kölin sumu Carina-sumu webb-avaruusteleskooppi

Viisi Webb-teleskoopin mullistavaa kuvaa universumista julkaistiin

James Webb -avaruusteleskoopin kuvat universumista avaavat uusia mahdollisuuksia avaruustutkimukseen.

James Webb -avaruusteleskoopin kuvat universumista avaavat uusia mahdollisuuksia avaruustutkimukseen.

NASA/ESA/CSA/STScI

Ihmiskunta aloitti uuden aikakauden universumin tutkimuksessa ja ymmärtämisessä, kun Nasa ja Esa julkaisivat James Webb -teleskoopin ottamat yksityiskohtaiset kuvat.

Stephanin kvintetti webb avaruusteleskooppi

Kuva Stephanin kvintetistä, joka sijaitsee Pegasuksen tähtikuviossa noin 290 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Galaksijoukko koostuu viidestä galaksista, ja se havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1877. Kuva on Webbin ottamista kuvista tähän asti suurin. Se kattaa alueen, joka vastaa noin viidesosaa Kuun läpimitasta, ja siinä on 150 miljoonaa pikseliä.

© NASA/ESA/CSA/STScI

Stephanin kvintetti

Stephanin kvintetti on viiden galaksin muodostama tiivis galaksijoukko noin 290 miljoonan valovuoden (valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa) päässä Maasta. Stephanin kvintetti sijaitsee Pegasuksen tähtikuviossa.

Kyseessä on ensimmäinen havaittu galaksijoukko. Stephanin kvintetin löysi ranskalainen tähtitieteilijä Édouard Stephan vuonna 1877.

Eteläinen kaasusumu webb avaruusteleskooppi

Kaksi James Webb -teleskoopin otosta Eteläisestä rengassumusta. Vasen on otettu Webbin NIRCam-laitteella lähi-infrapunavalon alueella ja oikea MIRI-laitteella keski-infrapunavalon alueella. Eteläinen rengassumu on kuoleva tähti, joka on singonnut kaasua ympärilleen. Se sijaitsee 2 000 valovuoden päässä Maasta. Sumu loittonee tähdestä 14,6 kilometrin sekuntinopeudella.

© NASA/ESA/CSA/STScI

Eteläinen rengassumu

Kuva esittää kuolevan tähden sinkoamaa kaasupilveä, joka laajenee koko ajan. Tähti sijaitsee noin 2 000 valovuoden päässä Maasta.

Eteläinen rengassumu on on läpimitaltaan lähes puoli valovuotta. Kuolevasta tähdestä purkautuva kaasu liikkuu 14,5 kilometriä sekunnissa.

WASP-96 b webb avaruusteleskooppi

Eksoplaneetta WASP-96 b:n spektri. Kyseessä on jättimäinen kaasuplaneetta, joka sijaitsee noin 1 150 valovuoden päässä Maasta. Eksoplaneetan spektri on saatu valosta, joka saapui Webbin infrapunaa mittaaviin laitteisiin planeetan kaasukehän läpi. Spektristä havaittiin sellaisia aallonpituuksia, jotka viittaavat veteen ja pilviin. Tämä on osoitus Webbin kyvystä analysoida kaukana sijaitsevien planeettojen kaasukehiä erittäin tarkasti.

© NASA/ESA/CSA/STScI

WASP-96 b

Nasa julkisti myös eksoplaneetta WASP-96 b:n spektrin.

WASP-96 b sijaitsee Feeniksin tähdistössä ja kiertää WASP-96-tähteä. WASP-96 b on noin 1 150 valovuoden päässä Maasta.

Se on suuri eksoplaneetta, joka koostuu Jupiterin tapaan pääosin kaasusta. Sen massa on kuitenkin vain noin puolet Jupiterin massasta.

WASP-96 b:n kierros tähtensä ympäri kestää 3,4 vuorokautta.

Spektri on tähän mennessä yksityiskohtaisin kuvaus eksoplaneetan kaasukehästä. Valon eri aallonpituuksista saadaan paljon tietoa eksoplaneetasta ja siellä olevista aineista.

WASP-96 b:n kaasukehän spektristä havaittiin sellaisia aallonpituuksia, jotka viittaavat veteen ja pilviin.

Kölin sumu Carina-sumu webb-avaruusteleskooppi

Kölin sumun eli Carina-sumun "maisema", joka on täynnä vuoria ja laaksoja, on suurin ja kirkkain tunnettu tähtisumu. Alueella syntyy paljon tähtiä, ja sitä kutsutaan nimellä NGC 3324. Kölin sumu sijaitsee omassa galaksissamme, Linnunradassa, noin 7 500 valovuoden päässä Maasta.

© NASA/ESA/CSA/STScI

Kölin sumu eli Carina-sumu

Kölin sumu eli Carina-sumu on yksi suurimmista ja kirkkaimmista tähtisumuista. Kölin sumu on osa kotigalaksiamme Linnunrataa. Se sijaitsee noin 7 500 valovuoden päässä Maasta.

Kölin sumu on kuin nuorten tähtien lastentarha. Alueella syntyy paljon uusia tähtiä ja jotkin taivaan kirkkaimmista tähdistä sijaitsevat myös siellä.

galaksijoukko SMACS 0723 webb avaruusteleskooppi

USA:n presidentti Joe Biden julkisti 12. heinäkuuta 2022 kaikkien aikojen syvimmän ja terävimmän infrapunakuvan universumista. Yksityiskohtaisessa kuvassa on galaksijoukko SMACS 0723 sellaisena kuin se oli 4,6 miljardia vuotta sitten. Nasan mukaan kuva vastaa ojennetun käden etäisyydellä pidellyn hiekanjyvän kokoista aluetta taivaasta.

© NASA, ESA, CSA, STScI

SMACS 0723 -galaksijoukko

Ensimmäisenä julkistetussa kuvassa on galaksijoukko SMACS 0723, jonka kaukaisimmat galaksit ovat jopa 13 miljardin vuoden takaa. Kuva on kaikkien aikojen yksityiskohtaisin otos varhaisesta maailmankaikkeudesta.

Galaksijoukko SMACS 0723 toimii James Webb-teleskoopin kuvassa myös gravitaatiolinssinä. Galaksijoukko siis voimisti takanaan olevien kaukaisten galaksien valoa niin, että teleskooppi sai ne ikuistettua kuvaan terävinä.

James Webb -teleskooppi muodosti infrapuna-alueen eri aallonpituuksilla otetun kuvan 12,5 tunnissa.

Teleskooppi mullisti avaruustutkimuksen

James Webb -avaruusteleskoopin laitteiston avulla tutkijat voivat nyt tutkia tähtien ja galaksien muodostumista ja kurkistaa yli 13,5 miljardin vuoden taakse maailmankaikkeuden varhaisimpiin hetkiin. Tuolloin alkuräjähdyksestä oli kulunut ainoastaan 200 miljoonaa vuotta.

James Webb -teleskooppi sijaitsee nyt 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Se laukaistiin matkaan 25. joulukuuta 2021. Teleskoopin peilien yhteisala on 25 neliömetriä. Se tekee havaintoja infrapuna-alueella ja antaa ainutlaatuisen kuvan universumista.

webb avaruusteleskooppi

Ensimmäiset suunnitelmat Webb-teleskoopista tehtiin jo 1996, mutta rakentaminen aloitettiin vasta 2008. Teleskooppi laukaistiin avaruuteen 25. joulukuuta 2021, ja 24. huhtikuuta 2022 se otti ensimmäiset kuvansa. James Webb -teleskooppi sijaitsee 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta, ja sen on määrä toimia vähintään kymmenen vuotta.

© NASA

Aiemmin on julkaistu jo James Webbin testikuva. Jo siitä näkyi, millainen vallankumous on tapahtunut sen jälkeen, kun Hubble-teleskooppi laukaistiin avaruuteen vuonna 1990.

hubble webb avaruusteleskooppi

Kun kuvat ovat vierekkäin, on helppo nähdä, että uusi James Webb -teleskooppi (oikealla) tuottaa huomattavasti yksityiskohtaisempia kuvia kuin sen 32 vuotta vanhempi edeltäjä Hubble (vasemmalla).

© NASA/ESA/CSA/STScI