Maata muistuttavalta planeetalta löytyi vettä

Tutkijat ovat löytäneet vettä planeetalta, joka kiertää tähteään juuri oikealla etäisyydellä. Vesi saattaa siis olla nestemäisessä muodossa kuten Maassa. Löytö kiihdyttää elämän etsintää avaruudesta. Lähivuosina elämää tähyillään uuden sukupolven avaruusteleskoopeilla, joissa on nykyisiä paljon suuremmat peilit ja herkemmät instrumentit.

Tutkijat ovat löytäneet vettä planeetalta, joka kiertää tähteään juuri oikealla etäisyydellä. Vesi saattaa siis olla nestemäisessä muodossa kuten Maassa. Löytö kiihdyttää elämän etsintää avaruudesta. Lähivuosina elämää tähyillään uuden sukupolven avaruusteleskoopeilla, joissa on nykyisiä paljon suuremmat peilit ja herkemmät instrumentit.

NASA

Tutkijat ovat löytäneet vettä K2-18b-nimiseltä eksoplaneetalta, joka sijaitsee 110 valovuoden päässä Maasta.

Ensimmäistä kertaa vettä on havaittu planeetalla, joka on juuri oikean kokoinen ja kiertää tähteään juuri oikealla etäisyydellä, niin että siellä ei ole liian kylmää eikä liian lämmintä, vaan vesi voi olla nestemäisessä muodossa.

Nestemäinen vesi on ratkaiseva merkki tutkijoille, jotka etsivät elämää avaruudesta.

Hubble-avaruusteleskooppi on analysoinut K2-18b-eksoplaneetan valoa.

© Oliver Larsen

1. Tähden valo osuu planeetan kaasukehään

K2-18b-eksoplaneetta kulkee tähtensä editse. Osa tähden valosta osuu planeetan kaasukehään.

© Oliver Larsen

2. Molekyylit imevät ja heijastavat valoa

Kaasukehän molekyylit imevät valoa tietyllä aallonpituudella ja heijastavat ja taittavat sitä toisilla aallonpituuksilla.

© Oliver Larsen

3. Aallonpituus paljastaa veden

Hubble-teleskoopin mittaukset osoittavat, että planeetan kaasukehä imee erityisesti infrapunavaloa, jonka aallonpituus on noin 1 400 nanometriä. Se vastaa vesihöyrymolekyylejä.

Planeetta voi olla sadepilvien peitossa

University College Londonin tutkijat ovat tarkastelleet Hubblen K2-18b-planeetasta tekemien mittausten tuloksia ja löytäneet sen kaasukehästä selviä merkkejä vesihöyrystä.

Lontoolaisten tutkijoiden lisäksi muutkin ovat tehneet vastaavanlaisia havaintoja.

Montrealin yliopiston tutkijat ovat pian myös valmiita omissa analyyseissaan, mutta he voivat jo nyt paljastaa, että he ovat lontoolaisia optimistisempia: he uskovat, että K2-18b-planeetan kaasukehässä ei ainoastaan ole vesihöyryä, vaan myös sadepilviä.

Aallonpituus paljastaa veden

Hubble-teleskooppi mittaa valoa, joka tulee vieraan aurinkokunnan tähdestä ja suodattuu eksoplaneettojen kaasukehien läpi.

Kun valo kulkee kaasukehän läpi, se joko taittuu, heijastuu tai imeytyy kaasukehän molekyyleihin. Kaasukehän molekyylit siis määräävät, mitä valon aallonpituutta – ja siten myös värejä – Hubblen laitteisiin päätyy.

Hubble-teleskooppi kiertää Maata ilmakehän ulkopuolella, joten se voi havaita ultraviolettivaloa, näkyvää valoa ja infrapunavaloa tarkemmin kuin Maassa sijaitsevat teleskoopit.

© NASA

Tutkijat, jotka ovat löytäneet vettä K2-18b-planeetalta, ovat analysoineet, miten paljon kutakin aallonpituutta on päätynyt Hubblen laitteisiin ja mitä aallonpituuksia puuttuu sen vuoksi, että ne ovat imeytyneet planeetan kaasukehään.

Koska valoa oli todella vähän juuri niillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat vesimolekyylejä, tutkijat saattoivat päätellä löytäneensä tähän mennessä elämän esiintymiselle otollisimman eksoplaneetan.

Planeetta sijaitsee kultakutrivyöhykkeellä

Vettä on etsitty avaruudesta jo pitkään ja joidenkin planeettojen kaasukehästä onkin löydetty vettä, mutta kyseessä ovat olleet isokokoiset kaasuplaneetat, jotka muistuttavat pikemminkin Jupiteria ja Neptunusta kuin Maata.

© NASA

K2-18b on suhteellisen pieni eksoplaneetta. Sen massa on kahdeksan kertaa Maan massa ja sen säde on 2,7 kertaa Maan säde. Se on riittävän pieni, jotta se voisi olla kiviplaneetta.

Koska K2-18b kiertää tähteään elinkelpoisella vyöhykkeellä, niin sanotulla kultakutrivyöhykkeellä, ja sen keskilämpötila on vain noin kahdeksan astetta lämpimämpi kuin Maan, astronomit ovat nyt kääntäneet katseensa siihen.

Uusia superteleskooppeja

Tähän asti avaruusteleskoopit Hubble ja Kepler ovat johtaneet elämän etsintää avaruudesta, mutta pian remmiin astuvat uuden sukupolven avaruusteleskoopit.

Nykyisiä kookkaammat ja tarkemmat avaruusteleskoopit antavat tutkijoiden mukaan hyvän kuvan niin K2-18b-planeetasta kuin muistakin eksoplaneetoista.

Teleskoopit etsivät planeettojen kaasukehistä muun muassa happea, metaania ja hiilidioksidia – toisin sanoen merkkejä elämästä.