Maata muistuttavalta planeetalta löytyi vettä

Tutkijat ovat löytäneet vettä planeetalta, joka kiertää tähteään juuri oikealla etäisyydellä. Vesi saattaa siis olla nestemäisessä muodossa kuten Maassa. Löytö kiihdyttää elämän etsintää avaruudesta. Lähivuosina elämää tähyillään uuden sukupolven avaruusteleskoopeilla, joissa on nykyisiä paljon suuremmat peilit ja herkemmät instrumentit.

NASA

Tutkijat ovat löytäneet vettä K2-18b-nimiseltä eksoplaneetalta, joka sijaitsee 110 valovuoden päässä Maasta.

Ensimmäistä kertaa vettä on havaittu planeetalla, joka on juuri oikean kokoinen ja kiertää tähteään juuri oikealla etäisyydellä, niin että siellä ei ole liian kylmää eikä liian lämmintä, vaan vesi voi olla nestemäisessä muodossa.

Nestemäinen vesi on ratkaiseva merkki tutkijoille, jotka etsivät elämää avaruudesta.

Hubble löysi vettä valosta

Hubble-avaruusteleskooppi on analysoinut K2-18b-eksoplaneetan valoa.

1. Tähden valo osuu planeetan kaasukehään

K2-18b-eksoplaneetta kulkee tähtensä editse. Osa tähden valosta osuu planeetan kaasukehään.

2. Molekyylit imevät ja heijastavat valoa

Kaasukehän molekyylit imevät valoa tietyllä aallonpituudella ja heijastavat ja taittavat sitä toisilla aallonpituuksilla.

3. Aallonpituus paljastaa veden

Hubble-teleskoopin mittaukset osoittavat, että planeetan kaasukehä imee erityisesti infrapunavaloa, jonka aallonpituus on noin 1 400 nanometriä. Se vastaa vesihöyrymolekyylejä.

Planeetta voi olla sadepilvien peitossa

University College Londonin tutkijat ovat tarkastelleet Hubblen K2-18b-planeetasta tekemien mittausten tuloksia ja löytäneet sen kaasukehästä selviä merkkejä vesihöyrystä.

Lontoolaisten tutkijoiden lisäksi muutkin ovat tehneet vastaavanlaisia havaintoja.

Montrealin yliopiston tutkijat ovat pian myös valmiita omissa analyyseissaan, mutta he voivat jo nyt paljastaa, että he ovat lontoolaisia optimistisempia: he uskovat, että K2-18b-planeetan kaasukehässä ei ainoastaan ole vesihöyryä, vaan myös sadepilviä.

Aallonpituus paljastaa veden

Hubble-teleskooppi mittaa valoa, joka tulee vieraan aurinkokunnan tähdestä ja suodattuu eksoplaneettojen kaasukehien läpi.

Kun valo kulkee kaasukehän läpi, se joko taittuu, heijastuu tai imeytyy kaasukehän molekyyleihin. Kaasukehän molekyylit siis määräävät, mitä valon aallonpituutta – ja siten myös värejä – Hubblen laitteisiin päätyy.

Hubble-teleskooppi kiertää Maata ilmakehän ulkopuolella, joten se voi havaita ultraviolettivaloa, näkyvää valoa ja infrapunavaloa tarkemmin kuin Maassa sijaitsevat teleskoopit.

© NASA

Tutkijat, jotka ovat löytäneet vettä K2-18b-planeetalta, ovat analysoineet, miten paljon kutakin aallonpituutta on päätynyt Hubblen laitteisiin ja mitä aallonpituuksia puuttuu sen vuoksi, että ne ovat imeytyneet planeetan kaasukehään.

Koska valoa oli todella vähän juuri niillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat vesimolekyylejä, tutkijat saattoivat päätellä löytäneensä tähän mennessä elämän esiintymiselle otollisimman eksoplaneetan.

Planeetta sijaitsee kultakutrivyöhykkeellä

Vettä on etsitty avaruudesta jo pitkään ja joidenkin planeettojen kaasukehästä onkin löydetty vettä, mutta kyseessä ovat olleet isokokoiset kaasuplaneetat, jotka muistuttavat pikemminkin Jupiteria ja Neptunusta kuin Maata.

© NASA

K2-18b on suhteellisen pieni eksoplaneetta. Sen massa on kahdeksan kertaa Maan massa ja sen säde on 2,7 kertaa Maan säde. Se on riittävän pieni, jotta se voisi olla kiviplaneetta.

Koska K2-18b kiertää tähteään elinkelpoisella vyöhykkeellä, niin sanotulla kultakutrivyöhykkeellä, ja sen keskilämpötila on vain noin kahdeksan astetta lämpimämpi kuin Maan, astronomit ovat nyt kääntäneet katseensa siihen.

Uusia superteleskooppeja

Tähän asti avaruusteleskoopit Hubble ja Kepler ovat johtaneet elämän etsintää avaruudesta, mutta pian remmiin astuvat uuden sukupolven avaruusteleskoopit.

Nykyisiä kookkaammat ja tarkemmat avaruusteleskoopit antavat tutkijoiden mukaan hyvän kuvan niin K2-18b-planeetasta kuin muistakin eksoplaneetoista.

Teleskoopit etsivät planeettojen kaasukehistä muun muassa happea, metaania ja hiilidioksidia – toisin sanoen merkkejä elämästä.

TESS saalistaa 3 000:ta eksoplaneettaa

Nimi: Transiting Exoplanet Survey Satellite, TESS
Laukaisu: 2018
Tyyppi: Näkyvän valon teleskooppi

Avaruusteleskooppi TESS voi löytää erilaisia kiertolaisia pienistä jääplaneetoista kaasujättiläisiin. Sen on tarkoitus mitata 500 000 tähden valoa. Etäisimmät tutkimuskohteet sijaitsevat 200 valovuoden päässä Maasta. Nasa odottaa TESSin löytävän 3 000 eksoplaneettaa, joista 500 on suunnilleen Maan kokoisia.

NASA/ESA

JWST etsii vettä terävällä katseellaan

Nimi: James Webb Space Telescope, JWST
Laukaisu: 2021
Tyyppi: Infrapunasäteilyn teleskooppi

Avaruusteleskooppi JWST:ssä on läpimitaltaan 6,5-metrinen peili, ja se ottaa vastaan lämpösäteilyä planeetoista, jotka kiertävät lähellä Aurinkokuntaa sijaitsevia tähtiä. Analysoimalla säteitä, jotka kulkevat planeetan kaasukehän läpi, voidaan saada selville esimerkiksi, onko planeetalla vettä.

NASA/ESA

PLATO haravoi Maan vastineita

Nimi: Planetary Transits and Oscillations of Stars, PLATO
Laukaisu: 2024
Tyyppi: Yhdistelmäteleskooppi

PLATO koostuu 34 pienestä teleskoopista, jotka yhdessä mahdollistavat planeettojen järjestelmällisen etsinnän laajalta alueelta. Tavoitteena on, että PLATO käy läpi miljoona tähteä ja löytää tuhatkunta maapalloa muistuttavaa eksoplaneettaa, jotka sijaitsevat tähteä ympäröivällä elämänvyöhykkeellä.

NASA/ESA

WFIRST katsoo suoraan planeettaan

Nimi: Wide-Field Infrared Survey Telescope, WFIRST
Laukaisu: 2020-luvun alussa
Tyyppi: Infrapunasäteilyn teleskooppi

WFIRST-teleskoopin heiniä ovat Keplerin jo paikantamat planeetat. Suunnitelmien mukaan WFIRST tekee suoria havaintoja planeettojen kaasukehästä koronagrafin avustuksella. Tämä on laite, jossa levy peittää tähden valon niin, että tähden lähellä oleva kiertolainen voidaan nähdä.

NASA/ESA

ATLAST onkii tietoonsa elämän kemialliset merkit

Nimi: Advanced Technology Large-Aperture Space Telescope, ATLAST
Laukaisu: 2025
Tyyppi: Näkyvän valon, ultraviolettisäteilyn ja lähi-infrapuna-alueen teleskooppi

Peräti kymmenmetrisellä peilillä ja erillisellä tähtivarjolla varustettu ATLAST havainnoi suoraan jopa 100 valovuoden päässä Maasta sijaitsevia eksoplaneettoja ja etsii niistä elämää.

NASA/ESA

Lue myös:

Teleskoopit

Jäähyväiset tehokkaimmalle planeettojen etsijälle

4 minuuttia
Eksoplaneetat

Nasa paljasti epätavallisen löydön: 7 uutta planeettaa

2 minuuttia
Eksoplaneetat

5 planeettaa oudon sään armoilla

3 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!