Superteleskooppi on napsinut kuvia vuoden ajan: Katso tähden syntymää, galaksien törmäystä ja planeetan myrskyä

James Webb -teleskooppi otti ensimmäisen kuvansa vuosi sitten. Sittemmin se on hämmästyttänyt tutkijoita ja tuottanut uutta tietoa. Tässä on seitsemän sen kiinnostavimmista kuvista.

Tähden syntymä, galaksien törmäys ja planeettamyrsky
© NASA, ESA, CSA, STScI

James Webb -teleskooppi oli suunnitteilla jo 1990, kun Hubble-teleskooppi laukaistiin ja tähtitieteilijät alkoivat heti puhua suuremmasta seuraajasta, joka tutkisi kaikkeuden varhaislapsuutta. Meni kuitenkin 31 vuotta, ennen kuin Webb ainutlaatuisine 6,5 metrin peileineen nousi Maasta Ariane 5 -raketin nokassa.

Heinäkuun 11. päivänä 2022 tähtitieteilijät joka puolella maailmaa riemuitsivat, kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden julkisti teleskoopin ensimmäisen kuvan.

Sittemmin Webbin kuvien yksityiskohtien tarkkuus on hämmästyttänyt tutkijoita. Kuvia on aina galakseista tähtisumuihin ja Aurinkokunnan tuttuihin planeettoihin.

Ohessa seitsemän huippuotosta teleskoopin ensimmäiseltä toimintavuodelta.

Pölypilarit synnyttävät tähtiä
© NASA/ESA/CSA/STScI/Joseph DePasquale/Alyssa Pagan/Anton M. Koekemoer

1. Pölypilarit synnyttävät tähtiä

Pitkänomaiset pilvet ovat saaneet lisänimen Luomisen pilarit, koska niissä syntyy tähtiä pölystä ja kaasuista, jotka kasautuvat ja lopulta käynnistävät fuusion. Kirkkaasti loistavia nuorimpia tähtiä on etenkin vaaleilla alueilla kahden suurimman pylvään päissä.

Tiimalasissa on tähtivauva
© NASA/ESA/CSA/STScI/Joseph DePasquale/Alyssa Pagan/Anton M. Koekemoer

2. Tiimalasissa on tähtivauva

Vastasyntynyt tähti – vain 100 000 vuotta vanha – on kasvamassa suuremmaksi. Pöly- ja kaasupilviä sinkoutuu avaruuteen kahtena suppilomaisena pilvenä, kun tähti törmää ympärillään leijuvaan materiaan. Webb näyttää pilvien tiheät osat oransseina ja ohuet sinisinä.

Galaksijoukko paljastaa universumin lapsuuden
© NASA, ESA, CSA, and STScI

3. Galaksijoukko paljastaa universumin lapsuuden

Webbin ensimmäinen kuva esittää galaksijoukkoa SMACS 0723. Painovoimallaan se sinkoaa paljon kaukaisempien galaksien valoa meitä kohti. Joillakin galakseista on ikää peräti 13 miljardia vuotta eli ne ovat syntyneet 13,7 miljardia vuotta vanhan universumimme varhaislapsuudessa.

Jääpilvessä voi olla elämän rakennuskiviä
© NASA/ESA/CSA/STScI/Joseph DePasquale/Alyssa Pagan/Anton M. Koekemoer

4. Jääpilvessä voi olla elämän rakennuskiviä

Tästä molekyylipilvestä on löydetty erityyppistä jäätä, mm. vettä ja metaania, jotka ovat jäätyneet kiinni pilven pölyyn. Kun kasautuneista pölyjyväsistä muodostuu uusia planeettoja, jäätyneet aineet voivat olla ratkaisevia elämän mahdollisuuden kannalta.

Jättimäinen kolari loi kärrynpyörägalaksin
© NASA, ESA, CSA, STScI

5. Jättimäinen kolari loi Kärrynpyörägalaksin

Kärrynpyörägalaksi oli ilmeisesti kierteinen kuten Linnunrata, kunnes se törmäsi pienempään galaksiin 400 miljoonaa vuotta sitten. Törmäys laukaisi šokkiaaltoja, jotka levisivät kuin renkaat vedessä ja antoivat galaksille sen epätavallisen pyörän muodon.

Neptunuksen renkaat loistavat
© NASA, ESA, CSA, STScI & Joseph DePasquale

6. Neptunuksen renkaat loistavat

Webb vastaanottaa infrapunavaloa, jota Neptunuksen pölystä ja jäästä koostuvat renkaat juuri heijastavat. Kaksi viidestä renkaasta, Le Verrier (sisinnä) ja Adams (uloinna), erottuvat hyvin. ”Tähti” vasemmalla on Neptunuksen suurin kuu Triton, joka heijastaa auringonvaloa.

Jupiterin myrsky voisi nielaista Maan
© NASA, ESA, CSA, Jupiter ERS Team & Judy Schmidt

7. Jupiterin myrsky voisi nielaista Maan

Aurinkokunnan suurimman planeetan voimakkaat revontulet syntyvät tutkijoiden mukaan Jupiterin pyörimisliikkeen ja Io-kuun kaasujen yhteisvaikutuksesta. Pyöreä, vaalea läiskä on pysyvä myrskyalue, jonka läpimitta on 16 350 km. Maan läpimitta on vain 12 742 km.