Sivun alkuun
Maailmankaikkeus
Teleskoopit

Avaruusolentojen etsijä eläkkeelle

Nasan Spitzer-teleskooppi pääsee eläkkeelle. Se on 16 vuoden palveluksen aikana täyttänyt erinomaisesti alkuperäisen tehtävänsä. Sen oli määrä tuottaa ainutlaatuisia infrapunakuvia universumista ja paljastaa tutkijoille sellaisia avaruuden osia, joita muut optiset teleskoopit eivät pysty näkemään.

Nasan Spitzer-teleskooppi pääsee eläkkeelle. Se on 16 vuoden palveluksen aikana täyttänyt erinomaisesti alkuperäisen tehtävänsä. Sen oli määrä tuottaa ainutlaatuisia infrapunakuvia universumista ja paljastaa tutkijoille sellaisia avaruuden osia, joita muut optiset teleskoopit eivät pysty näkemään.

NASA/JPL
Teksti:
Michael Leander
Julkaistu 30.01.20
Lukuaika: 3 minuuttia Tallenna

Linnunradan sydän, galaksi NGC 4258, tähtienvälinen sumu ja levein Saturnusta ympäröivä rengas.

Spitzer-teleskoopin ottamien kiehtovien avaruuskuvien kokoelma on todella laaja. Nyt Spitzer on kuitenkin tullut tiensä päähän. Spitzer siirtyy eläkkeelle 30. tammikuuta 2020.

Nasalla on ollut jo pitkän aikaa ongelmia viestinnässään Spitzeriin. Siksi avaruusjärjestö nyt lopettaa Spitzerin toiminnan.

Teleskooppi oli osa Great Observatories -avaruusohjelmaa yhdessä kolmen muun superteleskoopin kanssa. Muut olivat avaruusteleskooppi Hubble, gammateleskooppi Compton ja röntgenteleskooppi Chandra.

Lue myös:

Spitzer näki planeetat suoraan

Nyt eläkkeelle jäävä teleskooppi laukaistiin avaruusohjelman viimeisenä. Spitzer oli myös lyhimmän ajan avaruudessa, mutta silti sen väsymätön elämän etsintä vierailta planeetoilta oli tehokasta ja tutkimusta rikastuttavaa.

Spitzer oli nimittäin ensimmäinen teleskooppi, joka pystyi tarkkailemaan eksoplaneettaa suoraan. Vuonna 2005 se havaitsi eksoplaneetan HD 209458 b lähettämän infrapunavalon. Tämä merkitsi aivan uuden aikakauden alkua.

© NASA/JPL-Caltech/Harvard-Smithsonian CfA

Eksoplaneetan säätiedotus

Vuonna 2009 Spitzer laati ensimmäisen säätiedotuksen eksoplaneetalta väridiagrammin muodossa. Värit symboloivat HD 1899733 b -kaasuplaneetan lämpötilaeroja. Ja vaikka säätiedotus ilmoitti lämpötilan olevan 1 800 astetta ja tuulen nopeuden 8 690 km/h, minkä vuoksi planeetta tuskin voi olla elinkelpoinen, havainto oli merkittävä virstanpylväs eksoplaneettojen sääolojen tutkimuksessa.

© NASA/JPL-Caltech

Maan kaltaisia planeettoja

Kun Spitzer vuonna 2018 havaitsi viisi kaikkiaan seitsemästä suunnilleen Maan kokoisesta planeetasta, jotka kiertävät Trappist-1-tähteä, ei Nasassa ollut riemulla rajoja. Kolme planeetoista kiersi niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä, missä lämpötila on sellainen, että planeetan pinnalla voi virrata vettä nestemäisessä muodossa ja siksi siellä saattaa olla myös elämää.

© NASA/JPL-Caltech

Kaukainen, kaukainen planeetta

Vuonna 2017 Spitzer löysi yhden kaukaisimmista tunnetuista eksoplaneetoista. Sen nimikin kuulostaa erikoiselta: OGLE-2014-BLG-0124L. Planeetta sijaitsee 12 752 valovuoden päässä, ja sen massa on suunnilleen yhtä suuri kuin Maan. Lisäksi se kiertää tähteään samalla etäisyydellä kuin Maa Aurinkoa.

Mestarivalokuvaajan nekrologi

Spitzerin linssi ei ole tähyillyt vain vieraita planeettoja.

Teleskoopin ensisijainen tehtävä oli nimittäin vangita maailmankaikkeudesta infrapunaista säteilyä.

Siksi Spitzer saattoi nähdä valtavien kaasu- ja pölypilvien takaa paikkoja, missä oli muodostumassa uusia tähtiä ja aurinkokuntia, missä galaksit törmäilivät toisiinsa ja missä syntyi mustia aukkoja.

Spitzer kuvasi universumia sen parhaista kulmista. Ohessa joitakin otoksia:

Teksti:
Michael Leander
Julkaistu 30.01.20

Lue myös:

Suosituimmat