Tutkijat ovat laskeneet, että jos supernovaräjähdys sattuisi 26 valovuoden päässä Maasta, siitä kantautuva säteily tuhoaisi puolet ilmakehän otsonikerroksesta.
Tällöin Maan pinnalle pääsisi niin paljon ultraviolettisäteilyä, että se tuhoaisi meren planktonin. Plankton tuottaa puolet ilmakehän hapesta. 26:ta valovuotta lähempänä räjähtää supernovia vain keskimäärin kerran 1,5 miljardissa vuodessa.
Härän tähdistön Rapusumu syntyi voimakkaassa supernovaräjähdyksessä. Kiinalaiset ja arabialaiset tähtitieteilijät havainnoivat neutronitähden räjähdyksen vuonna 1054.
Supernova
Syntyy, kun 7–9 kertaa Auringon kokoinen tähti on kuluttanut vetynsä ja heliuminsa ja romahtaa.
Romahdus tapahtuu alle sekunnissa. Tähti kuumenee miljardeihin asteisiin, ja sen aines leviää avaruuteen.
Supernovaräjähdys syntyy, kun raskas tähti on kuluttanut loppuun polttoaineensa ja luhistuu oman painonsa alla.
Luhistumista seuraa vastakkaiseen suuntaan kohdistuva reaktio, joka repii tähden uloimman kaasukerroksen, ja samalla syntyy gamma- ja röntgensäteilyn ja suurienergiaisten hiukkasten purkauksia.
