Aurinko ei voi alkaa paistaa uudelleen sen jälkeen, kun se noin viiden miljardin vuoden kuluttua sammunut.
Kuolinkamppailun alussa Aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi, jonka ytimessä fuusioreaktiot jatkuvat. Sitten se luhistuu valkoiseksi kääpiöksi.
Valkoinen kääpiö säteilee sisäisen lämpönsä vuoksi, mutta fuusio on loppunut. Siten tähti on käytännössä kuollut.
Kun Aurinko (1) palaa loppuun, se ensin paisuu punaiseksi kääpiöksi (2) jas puhaltaa ulko-osastaan ainetta avaruuteen planetaariseksi sumuksi (3). Jäljelle jäävän valkoisen kääpiön (4) sisällä ei tapahdu fuusioreaktioita.
Harvinaisia poikkeustapauksia ovat ne – toisenlaiset – kuolleet tähdet, jotka heräävät kuolleista kosmisen onnenpotkun myötä.
Vuonna 2017 tähtitieteilijät havaitsivat eräänlaisen jälleensyntymän Linnunradan tiheässä ytimessä, jossa neutronitähti mässäili punaisen jättiläisen syöttämällä polttoaineella.
Neutronitähdet ovat valkoisten kääpiöiden tapaan kuolleita tähtiä – vain niitä raskaampia. Havainnoitu neutronitähti oli noin 25 kertaa niin raskas kuin Aurinko. Kun neutronitähti oli ahminut riittävästi polttoainetta, se heräsi yhtäkkiä eloon ja purskautti voimakasta röntgensäteilyä, jonka INTEGRAL-satelliitti otti vastaan.
Vastaava tapahtuma ei ole mahdollinen Auringon tapauksessa, mutta jotkin muut tähdet ovat onnellisemmassa asemassa. Kun nykyään vakaa Aurinko alkaa kehittyä punaiseksi jättiläiseksi, se puhaltaa ulko-osastaan paljon ainetta avaruuteen planetaariseksi sumuksi.
Planetaarinen sumu, kuten kuvan Rapusumu, on kuolleen tähden jäänne. Sumu sisältää runsaasti niitä alkuaineita, joita tähti tuotti elinaikanaan.
Jäljelle jäänyt vety ja sumun raskaammat alkuaineet voivat painovoiman avulla yhdistyä ja muuttua uusien tähtien polttoaineeksi.