Voiko aurinkokunnassa olla kaksi aurinkoa?

Läheskään kaikki tähdet eivät liiku yksin avaruudessa. Ainakin puolella kaikista yötaivaan tähdistä on seuralainen, ja ne kuuluvat vähintään kahden tähden järjestelmiin, joissa painovoima pitää tähdet vakailla yhteistä painopistettä kiertävillä radoilla.

Vain 20 valovuoden säteellä Auringosta on 16 kaksoistähteä ja kolme kolmoistähteä.

Esimerkiksi Auringon lähin naapuri, Alfa Centauri, on kolmen tähden järjestelmä, joka koostuu lähellä toisiaan kiertävistä Alfa Centauri A:sta ja Alfa Centauri B:stä sekä etäisemmästä ja heikommasta Proxima Centaurista.

Auringon kaksonen on yhä jossain

Kaksoistähdet syntyvät samasta kaasu- ja pölypilvestä. Siksi ne sisältävät täsmälleen samoja alkuaineita ja ovat yhtä vanhoja. Joskus tähdistä tulee kuitenkin massaltaan erilaisia, mistä seuraa, että ne kehittyvät eri tavoin eivätkä elä yhtä kauan. Massaltaan suurempi tähti kuolee ensimmäisenä.

Osa tutkijoista pitää mahdollisena, että kaikki tähdet – ja siten myös Aurinko – ovat alkuperältään kaksoistähtiä.

Aurinkon hypoteettisen kaksosen, josta käytetään nimitystä Nemesis, on esitetty joutuneen miljardeja vuosia sitten radalle, joka vei sen kauas Aurinkokunnasta.

Teorian mukaan Nemesis saattaa piillä Linnunradassa ruskeana kääpiönä eli eräänlaisena epäonnistuneena tähtenä, jossa ei tapahdu fuusioreaktioita.