Värikäs tähtisumu kurkistaa taivaalta

Valtava silmä, säteeltään 27 miljoonaa miljoonaa kilo­metriä, näyttää tuijottavan meitä ulkoavaruudesta. Silmä on kuolleen tähden jäännös, joka paljastaa myös sen, mitä Auringollekin lopulta tapahtuu. Tartu siis kiikariin ja tutkaile Aurinkokunnan kohtaloa silmästä silmään.

Valtava silmä, säteeltään 27 miljoonaa miljoonaa kilo­metriä, näyttää tuijottavan meitä ulkoavaruudesta. Silmä on kuolleen tähden jäännös, joka paljastaa myös sen, mitä Auringollekin lopulta tapahtuu. Tartu siis kiikariin ja tutkaile Aurinkokunnan kohtaloa silmästä silmään.

M. Meixner and P. McCullough (STScI), C.R. O’Dell (Vanderbilt University)/ESA/NASA

Helix-tähtisumu

Noin 700 valovuoden päässä Maasta hohtaa silmän muotoinen värikäs Helix-tähtisumu. Se on suhteellisen lähellä verrattaessa välimatkaa koko galaksin noin 200 000 valovuoden läpimittaan. Siksi Helix-sumua onkin voitu tutkia varsin yksityiskohtaisesti.

Helix on niin sanottu planetaarinen sumu. Toisin sanoen se on syntynyt keskisuuren tähden kuollessa. Hyvin suuret tähdet päättävät päivänsä supernovaräjähdyksinä, mutta keskisuuret tähdet, joihin Aurinkokin kuuluu, kuolevat toisella tavalla.

Kun ne ovat käyttäneet ytimestään kaiken vedyn, ne paisuvat, ja lopuksi niiden ulko-osista sinkoutuu ainetta avaruuteen.

Säteily näyttää sumun sisukset

/ 5

Keskellä on valkoinen kääpiö eli kuolleen tähden ytimen jäännös.

1

Keskuksen ympärillä on pölykuori, joka saattaa olla kuolleen tähden pölyksi hienontunut aurinkokunta.

2

Komeettamaiset möykyt ovat ehkä murskautuneita planeettoja.

3

Sumun ulkolaidalla on kuolleesta tähdestä sinkoutunutta tähtipölyä.

4

Sumun soikea muoto johtuu törmäyksistä tähtisumun ulkopuoliseen kaasuun ja pölyyn.

5
© Kate Su (Steward Obs, U. Arizona) et al./JPL-Caltech/NASA

Tähden sisin osa jää jäljelle niin sanottuna valkoisena kääpiönä.

Valkoinen kääpiö ei enää fuusioi vetyä ytimessään, mutta se lähettää silti suuria määriä säteilyä, joka saa sitä ympäröivät tähden jäännökset hohtamaan eri väreissä.

Tutkijat ovat laskeneet Helixsumun muodostuneen noin 10 610 vuotta sitten, ja he arvelevat, että oma Aurinkomme muodostaa samankaltaisen sumun reilun viiden miljardin vuoden kuluttua.

OPAS: Helix-sumu

Stjernekort - Helixtågen

© Jesper Grønne, hvadihimlen.dk

MISSÄ JA MILLOIN?

Syyskuun 7. päivänä Kuun valo häiritsee mahdollisimman vähän ja näet Helix-sumun lounaassa. Se kohoaa korkeimmalle kohdalleen – noin 10 astetta horisontin ylle – noin klo 4.35.

NÄKYVYYS?

Laaja Helix-sumu täyttää taivaasta suunnilleen puolet siitä, mitä täysikuu. Siksi saat tavallisella kiikarilla paremman kuvan sumun kokonaisuudesta kuin tehokkaalla kaukoputkella.

Löytääksesi Helix-sumun anna silmiesi tottua pimeään ainakin 15 minuuttia. Katso sitten lounaan horisonttiin ja nosta hitaasti kiikaria, kunnes erotat taivaalta pienen, hohtavan renkaan.