linnunrata gaia tähdet kartta

Uusi Linnunradan kartta paljastaa tähdenjäristyksiä ja kaksi miljardia uutta tähteä

Avaruusteleskoopin uuden datan pohjalta on luotu kaikkien aikojen tarkin kartta Linnunradasta – ja silti galaksistamme on kartoitettu vasta yksi prosentti.

Avaruusteleskoopin uuden datan pohjalta on luotu kaikkien aikojen tarkin kartta Linnunradasta – ja silti galaksistamme on kartoitettu vasta yksi prosentti.

ESA/Gaia/DPAC

Euroopan avaruusjärjestö, ESA, on hiljattain julkaissut avaruusteleskooppi Gaian dataa, joka on lyönyt ällikällä tähtitieteilijät kaikkialla maailmassa.

Uusien tietojen pohjalta on laadittu kaikkien aikojen yksityiskohtaisin kartta Linnunradasta.

Perehdy uuteen dataan, karttaan ja videoihin ESAn sivuilla tästä

Gaia on paitsi löytänyt lähes kaksi miljardia uutta tähteä myös havainnoinut tähdenjäristyksiä, tuhansia kohteita Aurinkokunnassa sekä kaukaisia galakseja ja kvasaareja.

avaruusteleskooppi gaia linnunrata kartta

Tämä vaikuttaa valokuvalta, mutta todellisuudessa se on rekonstruktio Gaia-avaruusteleskoopin datasta laaditusta Linnunradan kartasta.

© ESA/Gaia/DPAC

Gaian dataan sisältyy myös tähän asti laajin luettelo monitähtijärjestelmistä.

Monitähtijärjestelmät ovat joko kahden tähden (kaksoistähdet) tai useamman tähden järjestelmiä, joissa tähdet kiertävät yhteistä painopistettä lukkiutuneessa kierrossa.

Gaia on havainnut 813 000 monitähtijärjestelmää, joista on mitattu myös sijainti, etäisyys, kiertorata ja massa.

Monitähtijärjestelmät kiinnostavat astrofyysikoita, koska niistä selviää suoraan tähtien massa.

nopeus linnunrata gaia kartta

Gaian keräämä data paljastaa Linnunradasta yli 30 miljoonan tähden nopeuden. Ne liikkuvat joko kohti Maata tai siitä poispäin. Kartan siniset alueet osoittavat Maata lähentyvien tähtien keskinopeuden ja punaiset alueet Maasta loitontuvien tähtien keskinopeuden.

© ESA/Gaia/DPAC

Gaia tarkkaili tähdenjäristyksiä

Gaian suurin yllätys oli tuhansien tähdenjäristysten mittaaminen. Se oli yllättävää siksi, että Gaiaa ei ollut suunniteltu havaitsemaan järistyksiä.

Tähdenjäristykset ovat tsunamin kaltaisia mullistuksia tähden pinnalla, samantapaisia kuin järistykset Maassa.

Jos nämä tähdet olisivat yhtä lähellä meitä kuin Aurinko, näyttäisi siltä, että Aurinko muuttaisi muotoaan silmiemme edessä.

Pölyä ja uusia galakseja

Gaia ei kuitenkaan ole välittänyt tietoa vain tähdistä. Se on 470 miljoonan tähden valon avulla tuottanut 3 miljoonan pikselin kartan Linnunradan kosmisesta pölystä.

Lisäksi Gaia on tehnyt havaintoja 156 000 asteroidista Maan lähiseudulta Neptunukseen asti sekä 31 kuusta, jotka kiertävät Aurinkokunnan suurimpia planeettoja.

Kaiken huipuksi Gaia on suorittanut mittauksia 1,9 miljoonasta kvasaarista oman galaksimme ulkopuolelta ja 2,9 miljoonasta uudesta galaksista.

Uuden datan myötä on nyt kartoitettu runsas prosentti galaksimme tähdistä. YKSI prosentti!

avaruusteleskooppi gaia

Avaruusteleskooppi Gaia

© ESA

Avaruusteleskooppi Gaia

Euroopan avaruusjärjestön ESAn avaruusteleskooppi Gaia laukaistiin ESAn avaruuskeskuksesta Ranskan Guayanasta Etelä-Amerikasta 19. joulukuuta 2013, ja sen matka päämäärään, puolentoista miljoonan kilometrin päähän Maasta, kesti kolme viikkoa.

Gaian Linnunradan kartoitustehtävä alkoi 25. heinäkuuta 2014, ja Maahan on saatu dataa jatkuvasti.

Koko toiminta-aikansa kuluessa Gaia pyörähtää itsensä ympäri ja kuvaa taivasta reilut 70 kertaa.

Hanketta on juuri pidennetty 2,5 vuodella, ja uuden datan odotetaan olevan valmista vuonna 2027. On hyvin mahdollista, että teleskooppi pystyy lähettämään tietoja peräti vuoteen 2030 saakka.

Avaruusteleskooppi, jonka rakentaminen maksoi noin 400 miljoonaa euroa, koostuu 10-metrisestä aurinkosuojasta ja valtavasta digikamerasta, joka ottaa 937 782 000 pikselin kuvia – yli 50 kertaa niin tarkkoja kuin tavallinen digikamera.