Punaiset keijut
Kesän ukkosten aikaan taivaalle saattaa ilmestyä niin sanottuja punaisia keijuja.
Ne ovat valtavia energiapurkauksia, jotka näkyvät pitkulaisina punaisina välähdyksinä 70–80 kilometrin korkeudessa.
Niitä tuottavat ukkospilven huipulta iskevät positiivisesti varautuneet salamat, joiden sähkövirran voimakkuus on peräti 300 000 ampeeria eli kymmenen kertaa niin paljon kuin normaalin negatiivisen salaman.
Punaiset keijut koostuvat pääosin kylmästä ionisoituneesta plasmasta, ja niiden teho voi olla peräti 50 gigawattia. Määrä vastaa noin viiden miljardin led-lampun yhteistehoa.
Punaiset keijusalamat voivat olla jopa 40 kilometrin pituisia. Niitä syntyy ankarissa ukonilmoissa.
Punaiset keijut muistuttavat porkkanoita tai meduusoita
Keijut ovat usein ryhmissä porkkanamaisina rakenteina. Ne voivat muistuttaa myös meduusaa ja sen lonkeroita tai paalua.
Muotoon vaikuttavat mm. ilmakehän sähkönjohtavuus ja positiivinen salama.
Salaman voimakas sähkövirta ja nopea purkautuminen tuottavat paalumaisen muodon, pienempi sähkövirta ja hidas purkautuminen porkkanamaisen.
Punaisten keijujen katseluopas
MISSÄ JA MILLOIN?
Bongataksesi keijusalamoita seuraa salamatutkia, jotka näyttävät tilanteen sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Pidä silmällä rajuja ukkosia 150–400 kilometrin säteellä.
NÄKYVYYS?
Etsi keijusalamoita ukonilman suunnasta. Vaikka ukkospilvet ja salamat olisivat näkymättömissä horisontin alapuolella, punaisia keijuja voi ilmaantua vähän horisontin yläpuolelle.
Jos haluat valokuvata ilmiötä, käytä jalustaa. Et tarvitse tele- etkä laajakulmaobjektiivia. Säädä valotus niin, että maisema näkyy, ja ota niin monta kuvaa kuin suinkin ehdit.