stjernehimmel

Taivaantarkkailija: Näin erotat satelliitit tähdenlennoista

Yötaivas tarjoaa lukemattomia kokemuksia ja mahdollisuuksia tehdä uusia havaintoja. Joskus voi kuitenkin olla vaikeaa tietää aivan tarkkaan, mitä taivaalla näkyy – ja mitä sieltä pitäisi etsiä. Tässä on opas tähtitaivaan tarkkailuun.

Yötaivas tarjoaa lukemattomia kokemuksia ja mahdollisuuksia tehdä uusia havaintoja. Joskus voi kuitenkin olla vaikeaa tietää aivan tarkkaan, mitä taivaalla näkyy – ja mitä sieltä pitäisi etsiä. Tässä on opas tähtitaivaan tarkkailuun.

Tuskin mikään muu on ruokkinut ihmisen mielikuvitusta niin paljon kuin öinen tähtitaivas. Tähdet ovat aina olleet siellä, ne ovat näyttäneet tietä, ne ovat antaneet ideoita suuriin ajatuksiin, ja ne ovat ihastuttaneet ihmisiä kauniilla valollaan läpi vuosituhansien.

Jos tähtitaivas kiehtoo sinuakin ja hakeudut ulos pilvettömällä säällä ilmiöitä ihastelemaan, mutta et aivan tarkkaan tiedä, mikä on mikäkin tähti, lue tästä aloittelevan tähtitaivaan tarkkailijan opas.

Joidenkin taivaankappaleiden tarkkailuun tarvitset kiikarin, mutta monet kohteet voit nähdä jo paljaalla silmällä. Tässä on muutama helppo kysymys, joiden avulla saat selville, mitä taivaalla näkyy.

Liikkuuko se?

Jos tarkkailemasi kohde liikkuu hitaasti tasaisella nopeudella, et todennäköisesti ole bongannut taivaalta uutta komeettaa tai meteoria.

Sen sijaan olet ehkä seurannut lentokonetta (varsinkin, jos se vilkkuu vihreää ja punaista valoa) tai satelliitin (jos se liikkuu suoraan ja rauhallisesti taivaalla).

Jos taas taivaalla näkyy äkillinen välähdys ja loistava häntä, olet havainnut tähdenlennon – ja uskomuksen mukaan saat toivoa jotakin hiljaa mielessäsi.

Tähdenlennot eivät ole tähtiä, vaan Aurinkoa kiertäviä Maan painovoimakentän nappaamia meteoroideja. Meteoroidit kiitävät Maan ilmakehässä huimalla nopeudella, ja siksi ne palavat pieninä välähdyksinä.

Jos meteoroidi on riittävän iso, se palaa ilmakehässä pidemmän aikaa ja sitä kutsutaan tulipalloksi.

Jos meteoroidi selviää matkasta ilmakehän läpi ja osuu maahan, sitä kutsutaan meteoriitiksi.

Lyridien meteoriparven tähdenlento

Tähdenlennoissa on loistava häntä, joka voi näkyä monta sekuntia.

© Shutterstock

Onko se loistava piste?

Jos taivaalla näkyy liikkumaton pieni piste, aivan kuin naulanreikä tummaa taustaa vasten, se on 99 prosentin varmuudella tähti.

Melkein kaikki taivaankappaleet, jotka näet paljaalla silmällä, ovat tähtiä. Tähtiä on erikokoisia, ja ne sijaitsevat vähintään 100 000 kertaa niin kaukana Maasta kuin oma Aurinkomme.

Jos taivas on kirkas ja näkyvyys hyvä, voit myös nähdä planeettoja. Maahan näkyy paljaalla silmällä viisi Aurinkokunnan planeetoista – Merkurius, Venus, Mars, Jupiter ja Saturnus. Useimmiten kuitenkin vain kolme samalla kertaa.

Tähdet välkkyvät heikosti (koska niiden valo on kulkenut pitkän matkan avaruudessa), mutta planeetat eivät välky. Välkkyminen onkin nyrkkisääntö tähtien ja planeettojen erottamisessa.

Kiikarilla voit nähdeä viisi eri kuuta. Ilman kiikaria taivaalta erottuu vain meidän oma Kuumme. Neljä muuta kiikarilla näkyvää kuuta kiertävät Jupiteria. Nykytiedon mukaan Jupiterilla on kaikkiaan 79 kuuta.

Teoriassa asteroidi Vestan pitäisi myös näkyä paljaalla silmällä, mutta sitä varten pitää tietää sen kiertorata ja lisäksi yötaivaan pitää olla täysin kirkas. Asteroiditkin kiertävät Aurinkoa. Eniten niitä on Marsin ja Jupiterin välissä.

© Stellarium

Onko se läiskä vai valopilvi?

Jos näet taivaalla valoa, joka muistuttaa pilveä, sumua tai valoläiskää, olet saattanut nähdä harvinaisen ilmiön.

Jos läiskällä on valopyrstö, se on todennäköisesti komeetta. Kaikilla komeetoilla ei kuitenkaan ole pyrstöä, vaan ne näyttävät valopilveltä tähtien lomassa.

Komeetat samoin kuin planeetat ja asteroidit kiertävät Aurinkoa, mutta niiden radat ovat epäsäännöllisiä, minkä vuoksi ne ajoittain ajautuvat lähelle Aurinkoa. Ja juuri silloin komeetat näkyvät Maahan.

Komeetan pyrstö syntyy siitä, että Aurinko lämmittää komeetasta irtoavia kaasu- ja pölyhiukkasia.

Halleyn komeetta

Halleyn komeetta ohitti Maan vuonna 1986. Seuraavan kerran se näkyy vasta vuonna 2061.

© Shutterstock

Jos näkemäsi kohde muistuttaa tähdenvalosta syntyvää sumua, kyseessä voi olla tähtijoukko.

Kuten nimi kertoo, se on suhteellisen lähellä toisiaan sijaitsevien tähtien muodostama ryhmä.

Paljaalla silmällä voit nähdä Seulaset eli Plejadit, avoimen tähtijoukon Härän tähdistössä. Paljaalla silmällä näet myös pallomaisen Omega Kentaurin tähtijoukon. Sitä tosin pitää mennä ihailemaan eteläiselle pallonpuoliskolle.

Tähtijoukkoja on kahdenlaisia:

  • avoimia ja
  • pallomaisia.

Avoimessa tähtijoukossa tähdet eivät sijaitse niin lähellä toisiaan kuin pallomaisessa tähtijoukossa. Avoimet tähtijoukot sijaitsevat lähempänä meitä ja Aurinkoa, joten sellaisesta voi kiikarilla tai kaukoputkella erottaa jopa yksittäisiä tähtiä.

Pallomaisesta tähtijoukosta tähdet eivät erotu.

Jos taivaalla näkyy valosumua, se voi olla tähtisumu.

Isot kaasusumut sijaitsevat tuhansien valovuosien päässä Maasta, mutta jotkin niistä voivat erottua myös paljaalla silmällä. Tunnetuin ja helpoimmin löydettävä sumu on Orionin sumu.

Kaasusumuista syntyy uusia tähtiä samaan tapaan kuin meidän Aurinkokuntamme muodostui noin 4,5 miljardia vuotta sitten.

Orionin sumu

Orionin sumu

© Ivan Bok / Wikimedia Commons

Jos taivaalla näkyvä valo muistuttaa sumumaista tähteä, se voi olla galaksi.

Linnunradan kuuluisin naapuri on Andromedan galaksi, joka loistaa taivaalla ainakin kerran joka yö. Andromedan galaksin löydät, kun etsit täydenkuun kokoista valoläiskää.

Voit myös tarkkailla omaa galaksiamme, Linnunrataa. Kirkkaana yönä galaksin keskuksen lähellä olevat tähdet loistavat selvästi. Tuntuu siltä kuin katsoisit maidonvalkeaa verhoa.