Nämä voit nähdä taivaalla nyt
Selkeällä säällä voit paljain silmin erottaa öiseltä tähtitaivaalta noin 5 000 tähteä. Ilman minkäänlaisia laitteita näet myös useimmat Aurinkokunnan planeetat.
Voit nähdä Kuun laavatasangot ja meteorikraatterit. Ja Andromedan galaksin ytimen, joka on peräti 2,5 miljoonan valovuoden päässä.
Tavallisella kiikarilla katsoessasi tähtien määrä nousee 100 000:een ja näet myös kaukaisia tähtisumuja, asteroideja ja muiden planeettojen kuita.
Tieteen Kuvalehti tutustuttaa sinut ajankohtaisiin tähtitaivaan ilmiöihin ja opastaa, mihin suuntaan ja mihin aikaan kannattaa tähyillä.
Toukokuussa 2023 näkyvät tähdistöt
Koska Maa pyörii oman akselinsa ympäri ja samalla kiertää Aurinkoa, useimpien tähtien ja tähdistöjen sijainti Maasta katsottuna näyttää muuttuvan – sekä yhden yön että koko vuoden kuluessa. Siksi tietyt tähdistöt näkyvät vain tiettyinä vuoden aikoina.
Toukokuun taivaalla näkyvät muun muassa seuraavat tähdistöt:
Tähdistöt pohjoisen suunnalla keskiyön aikaan
- Kirahvi (Camelopardalis)
- Kassiopeia (Cassiopeia)
- Lohikäärme (Draco)
- Pieni karhu (Ursa Minor)
- Kefeus (Cepheus)
- Sisilisko (Lacerta)
Tähdistöt idän suunnalla keskiyön aikaan
- Joutsen (Cygnus)
- Lyyra (Lyra)
- Herkules
- Käärmeenkantaja (Ophiuchus)
Tähdistöt etelän suunnalla keskiyön aikaan
- Käärme (Serpens)
- Pohjan kruunu (Corona Borealis)
- Karhunvartija (Bootes)
- Neitsyt (Virgo)
- Vaaka (Libra)
Tähdistöt lännen suunnalla keskiyön aikaan
- Iso karhu (Ursa Major)
- Leijona (Leo)
- Krapu (Cancer)
- Ilves (Lynx)
Toukokuussa 2023 näkyvät planeetat
Toukokuussa on mahdollista nähdä monia Aurinkokunnan planeetoista. Sinun pitää kuitenkin osata tarkkailla taivasta oikeaan aikaan.
Merkurius toukokuussa
Merkurius ei näy toukokuussa.
Venus toukokuussa
Venus näkyy kesää kohti vaalenevalla iltataivaalla auringonlaskun jälkeen.
Mars toukokuussa
Mars näkyy lännessä auringonlaskun jälkeen.
Jupiter toukokuussa
Jupiter katoaa Auringon loisteeseen.
Saturnus toukokuussa
Saturnus on aamutaivaalla ennen auringonnousua mutta hyvin matalalla.
Uranus toukokuussa
Uranus on Auringon takana näkymättömissä.
Neptunus toukokuussa
Neptunus on hyvin matalalla valoisalla aamutaivaalla eikä sitä voi käytännössä nähdä.
Muut taivaankappaleet toukokuussa
Uusikuu on 19. toukokuuta ja täysikuu 5. toukokuuta. Etelä-Suomessa alkaa toukokuun alussa näkyä valaisevia yöpilviä eli korkealla leijuvia pilviä, jotka Aurinko valaisee keskellä yötä horisontin reunan takaa. Pohjois-Suomessa on niin valoisaa, että pilvet eivät näy ennen heinäkuuta.
Erityisiä tähtitaivaan ilmiöitä toukokuussa 2023
Toukokuu 2023 ei tarjoa vain tähdistöjä ja planeettoja. Voit nähdä myös kirkkaita tähtisumuja, galakseja ja pallomaisia joukkoja.
Tutustu tästä tähtitaivaan kiehtoviin ilmiöihin.
Kansainvälinen avaruusasema
- Missä ja Milloin: Sivulta spotthestation.nasa.gov voit tarkistaa, milloin ISS kulkee ylitsesi. Tietyissä paikoissa Pohjois-Euroopassa se näkyy huhtikuun lopulla – muualla useita kertoja toukokuussa.
ISS:n voi nähdä kaikista paikoista, joiden sijainti on välillä 63° pohjoista ja 63° eteläistä leveyttä. Jos olet tätä pohjoisempana tai etelämpänä, ISS on aivan lähellä horisonttia tai sen alapuolella.
ISS näyttäytyy kirkkaasti loistavana pisteenä, joka kiitää taivaan halki.
Kansainvälinen avaruusasema, ISS, on 109 metrin pituinen ja 420 tonnin painoinen. Mitään tämän suurempaa ei Maasta ole lähetetty avaruuteen. ISS on niin raskas, ettei sitä voitu laukaista yhtenä kappaleena.
Aseman moduulit on lähetetty kiertoradalle yksittäin – ensimmäinen 1998 – ja koottu avaruudessa. ISS toimii pääasiassa tutkimuslaboratoriona, ja se on ollut miehitettynä vuodesta 2000. Yleensä astronautteja on 6–7 kerrallaan.
Katso ylös: Neitsyeen kätkeytyy kaksi valtavaa munaa
Kevät on parasta aikaa tutkailla Neitsyen tähdistöä ja sen kirkkainta – ja ehkä myös kiehtovinta – tähteä, Spicaa.
- Missä ja milloin: Spica näkyy taivaalla koko toukokuun. Sitä voi hyvin tarkkailla puolenyön aikaan, kun se on suhteellisen korkealla taivaalla – noin 20 astetta etelän horisontin läpuolella.
Häikäisevä Spica koostuu tosiasiassa kahdesta toisiaan läheltä kiertävästä tähdestä. Molemmat tähdet ovat sinertäviä, hyvin kuumia ja suhteellisen suuria. Toinen on seitsemän ja toinen kymmenen kertaa niin raskas kuin Aurinko.
Spican kaksi tähteä eivät ole pyöreitä kuten Aurinko, vaan munan muotoisia. Ne kiertävät toisiaan hyvin lähellä ja vetävät siksi painovoimallaan toisensa soikeaan muotoon, missä kärki osoittaa kumppania kohti. Tähtien kierros toistensa ympäri kestää vain neljä vuorokautta.
Halleyn komeetan jäännökset piirtävät taivaalle valojuovia
Missä ja milloin: Eta-Akvaridien maksimi on 5.–6. toukokuuta, ja parhaiten niitä voi havainnoida juuri ennen auringonnousua. Meteoriparvesta lähtee noin 10–30 tähdenlentoa tunnissa.
Meteorien lähtökohta on idässä Vesimiehen tähdistössä (Aquarius), mutta ne voivat ilmestyä näkyviin kaikkialla taivaalla. Ne erottuvat parhaiten kaakossa ja etelässä, missä taivas on tummempi.
Eta-Akvaridien meteoriparvi ilmestyy taivaalle keväisin huhti- ja toukokuussa.
Meteorit ovat jäännöksiä Halleyn komeetasta, joka käväisee Maan tuntumassa 75 vuoden välein – viimeksi 1986 ja seuraavan kerran 2061.
Matkallaan Aurinkokunnan halki komeetta jättää jälkeensä pölyä, joka koostuu jäästä ja pienistä kivenkappaleista. Kun Maa vuosittain törmää tähän pölyyn, pienet hiukkaset palavat ilmakehässä ja ne nähdään tähdenlentoina.
Perehdy Eta-Akvarideihin tästä
Kuu jää Maan varjoon
Milloin: Toukokuun 5. päivänä osa Kuusta lipuu Maan varjoon. Kyseessä on kuunpimennys, mutta ei täydellinen vaan puolivarjopimennys. Nähdäksesi pimennyksen sinun pitää olla valmiina jo, kun Kuu nousee horisontin ylle klo 21-22 aikaan. Ehdit nähdä pimennyksen loppuvaiheet Kuun ollessa matalalla kaakossa.
Toukokuun 5. päivänä taivaankappaleet eivät ole täysin suoralla linjalla ja siksi Kuu hipaisee vain Maan varjon ulompaa osaa, penumbraa.
Siellä auringonvalo ei taitu yhtä paljon Maan ilmakehässä ja siten Kuu ei saa samaa verenpunaista hehkua kuin täydellisessä pimennyksessä. Kuusta ei myöskään tule yhtä tumma, ja siksi pimennys on suhteellisen vaatimaton.
Ilmiö on jo täydessä käynnissä, kun Kuu nousee 5. toukokuuta. Kemi–Rovaniemi–Savukoski-linjan pohjoispuolella pimennys ei näy lainkaan.
Lue lisää kuunpimennyksestä tästä
Jättimäinen kirjain pimentää tähtitaivasta
Milloin: Toukokuun 19. päivän uudenkuun vaiheilla kello 2 yöllä voit nähdä E-sumun 20–30 astetta horisontin yllä eteläkaakossa. Pohjois-Suomessa tosin on tuolloin jo liian valoisaa.
Juuri nyt taivaalla näkyvät pimeät tähtisumut B142 ja B143 – yhteisnimeltään Barnardin E-sumu.
Nimen alkuosa on kunnianosoitus yhdysvaltalaisastronomi Edward Emerson Barnardille, joka vuoden 1900 tienoilla luetteloi pimeitä tähtisumuja, mm. B142:n ja B143:n. Nimen loppuosa viittaa sumujen muodostamaan E-kirjainta muistuttavaan kuvioon. Suuri E täyttää taivaalta kahta täyttäkuuta vastaavan alueen.