Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Tähtitaivas

Tähtitaivas maaliskuussa

Rapusumu, Perseuksen kaksoisjoukko ja upea ilmahehkuksi kutsuttu valoilmiö näkyvät maaliskuussa – ja ensimmäisen kevätkuukauden taivaalla on paljon muutakin kiinnostavaa. Lue tästä katsaus maaliskuun 2021 tähtitaivaaseen.

Shutterstock

Pohjoisella pallonpuoliskolla maaliskuu enteilee kevään tuloa. Silloin on myös monta hyvää syytä kääntää katse kohti tähtitaivasta.

Tutustu maaliskuun 2021 tähtitaivaan oppaaseemme, sillä vuoden ensimmäinen kevätkuukausi tarjoaa ihailtavaksesi lukuisia kosmisia elämyksiä.

Maaliskuussa 2021 näkyvät tähdistöt

Koska Maa pyörii oman akselinsa ympäri ja samalla kiertää Aurinkoa, useimmat tähdet ja siten myös tähdistöt liikkuvat. Siksi useat tähdistöt ovat näkyvissä vain vuoden tiettyinä aikoina.

Maaliskuun taivaalla näkyvät muun muassa:

  • Ilves: Ilves koostuu himmeistä tähdistä. Helpoimmin löydät Ilveksen paikantamalla ensin Ison karhun tähdistön. Iso karhu näkyy koko vuoden pohjoisella pallonpuoliskolla, ja siihen kuuluu tuttu Otavan tähtikuvio. Ilveksen tähdistö on Ison karhun ja Kaksosten tähdistöjen välissä.
  • Pieni koira: Seuraa Orionin tähdistön kahta ylintä tähteä vaakasuoraa linjaa pitkin. Se johtaa sinut Pieneen koiraan, missä kirkkaana erottuu etenkin Procyon. Procyonin nimi tarkoittaa "koiraa edeltävää", koska se näyttäytyy ennen Koirantähtenä tunnettua Siriusta. Näet tähdistön parhaiten illalla kello 22:n aikoihin.
  • Krapu: Krapu on heti Ilveksen alapuolella ja vinosti Pienen koiran yläpuolella vasemmalla. Samoin kuin Ilves myös Krapu koostuu himmeistä tähdistä.
Ilveksen tähdistö

Ilveksen tähdistö koostuu himmeistä tähdistä, jotka ovat parhaiten näkyvissä maaliskuussa.

© Shutterstock

Ympäri vuoden näkyvät tähdistöt

Kaikkiaan 88:sta virallisesta tähdistöstä muutaman voit nähdä koko vuoden ajan.

Tällaiset tähdistöt koostuvat niin sanotuista sirkumpolaarisista tähdistä eli navanympärystähdistä. Tähdistöt ovat lähellä joko pohjoista tai eteläistä taivaankappaleiden liikkeiden keskusta eli taivaannapaa.

Tähdistöt, jotka näkyvät maaliskuussa ja koko muunkin vuoden ajan:

  • Kassiopeia – Tähdistön tähdet muodostavat taivaalle ison W:n, joten se on helppo löytää.
  • Kefeus – Tähdistö sijaitsee Kassiopeian vieressä lähellä Pohjantähteä.
  • Pieni karhu – Pohjantähti kuuluu Pienen karhun tähdistöön. Pienen karhun tähdistö voi tuoda mieleen pienoisversion Otavan tähtikuviosta.
  • Iso karhu – Otavan tähtikuvio kuuluu Ison karhun tähdistöön ja näkyy vuoden ympäri pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun näet Otavan, olet löytänyt Ison karhun tähdistön.
  • Lohikäärme – Tähdistö on Kefeuksen vieressä Pienen karhun alapuolella.

Taivaan ilmiöitä maaliskuussa 2021

Pyörregalaksi näyttäytyy keväällä

Maapallon varhaisten eläinten kehittyessä merissä noin puoli miljardia vuotta sitten galaksi NGC 5195 törmäsi rajusti suureen naapuriinsa, Pyörregalaksiin.

Muutaman sadan miljoonan vuoden kuluttua galaksit kolaroivat jälleen.

Galaksit tönivät edelleenkin toisiaan, mikä on ilmeisesti muotoillut Pyörregalaksin hyvin erottuvat kierteishaarat.

Ja NGC 5195:n painovoima lähettää yhä aaltoja naapurin kaasupilvien läpi niin, että pilvet kasautuvat vaaleanpunaisiksi tihentymiksi ja muodostavat tähtiä ripeään tahtiin.

Uudet siniset tähdet puhaltavat ajan mittaan punertavan kaasun tieltään.

Pyörregalaksi

Pyörregalaksin läpimitta on noin 60 000 valovuotta. Se on vain kolmasosa Linnunradan koosta.

© Nasa

NGC 5195 on nyt – Maasta katsottuna – Pyörregalaksin takana, ja galakseja yhdistää pölystä muodostuva silta.

Vaikka galaksit ovat 25 miljoonan valovuoden päässä meistä, pimeänä iltana näet ne kiikarilla.

Etenkin Pyörregalaksin ydin erottuu hyvin. Se loistaa noin 100 miljoonaa kertaa niin voimakkaasti kuin Aurinko – toisaalta siksi, että tähtiä on äärimmäisen tiheässä, toisaalta siksi, että galaksin keskuksen mustaan aukkoon syöksyvä aine vapauttaa valtavasti energiaa.

  • Missä ja milloin?: Pyörregalaksi näkyy koko vuoden, mutta se on korkealla taivaalla alkukeväästä, jolloin on vielä pimeääkin. Erityisen hyvin sitä voi tarkkailla maaliskuun 13. päivän aikoihin. Löydät Pyörregalaksin Otavan tähtikuvion ”kauhanvarren” uloimman tähden yläpuolelta oikealta. Keskiyön aikaan galaksi on noin 60 astetta itäisen horisontin yläpuolella.
  • Näkyvyys: Paikasta, jossa ei ole häiritsevää keinovaloa, näet kiikarilla Pyörregalaksin ja sen seuralaisen utuisina valoläikkinä. Pienellä kaukoputkella voit jo erottaa galaksien selkeät kierteishaarat.
Opas Pyörregalaksiin

Näin löydät Pyörregalaksin yötaivaalta maaliskuussa.

© Stellarium

Kaksoisjoukko kimaltaa iltayöstä

Perseuksen kaksoisjoukko saattaa ensin vaikuttaa vain utuiselta tähdeltä, mutta jos katsot sitä tarkemmin kiikarilla tai kaukoputkella, eteesi avautuu upea näky: satoja tähtiä, jotka ovat jakautuneet kahteen suureen ryhmään.

Ja nyt maaliskuussa se on korkealla yötaivaalla.

Kuten nimestäkin voi päätellä, kyseessä on kaksi tähtikokoelmaa, jotka sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan.

Perseuksen tähtijoukot, h Persei ja Chi Persei, ovat avoimia tähtijoukkoja.

Toisin sanoen ne koostuvat nuorista tähdistä, jotka ovat syntyneet samasta kaasupilvestä ja hitaasti loittonevat toisistaan.

Kaksoisjoukko

Kaksoisjoukkoon kuuluu nuoria kirkkaita tähtiä. 1. H Persei 2. Chi Persei

© Nasa

Tähtitieteen mittapuun mukaan 12–13 miljoonan vuoden ikäiset tähtijoukot ovat melko nuoria.

Valtaosa joukkojen 300–400 tähdestä on sinivalkoisia ylijättiläisiä, joiden massa on 10–100 kertaa Auringon massa.

Tällaiset tähdet ovat erittäin kirkkaita ja siksi helposti tarkkailtavia, mutta ne käyttävät energiansa suhteellisen nopeasti loppuun.

  • Missä ja milloin: Perseuksen kaksoisjoukko löytyy Kassiopeian ja Perseuksen tähdistöjen välistä. Voit nähdä tähdistöt puolenyön tienoilla noin 30 astetta luoteisen horisontin yläpuolella.
  • Näkyvyys: Etsi ensin Kassiopeia, jonka tunnistat helposti W-muodosta. Vedä sitten viiva tähdistön keskimmäisistä tähdistä kohti W:n vasenta alakärkeä. Pidennä viivaa, kunnes löydät kaksoisjoukon. Ilman apuvälineitä katsottuna kaksoisjoukko näyttää vain epämääräiseltä hohtavalta laikulta, mutta jo aivan tavallisella kiikarilla pystyt helposti erottamaan joukon sadat tähdet.
Opas kaksoisjoukkoon

Näin löydät kaksoisjoukon maaliskuussa.

© Stellarium

Tutki Rapusumua uudenkuun aikaan

Rapusumu on räjähtäneen tähden – niin sanotun supernovan – jäännös, joka sijaitsee Härän tähdistössä noin 6 000 valovuoden päässä.

Supernovajäännöksen havaitsivat ensimmäisinä kiinalaiset tähtitieteilijät vuonna 1054. Kun ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier vuonna 1758 julkaisi luettelonsa taivaankappaleista, Rapusumu rekisteröitiin komeetaksi nimellä Messier 1.

Niiden lähes 1 000 vuoden aikana, kun Rapusumu on tunnettu, se on kasvanut taivaalla yhä suuremmaksi.

Rapsumu

Tähden räjähtäessä supernovana siitä purkautui vetykaasuja, jotka hohtavat taivaalla punaisena valona.

© Shutterstock

Se johtuu siitä, että räjähdyksessä ulospäin sinkoutunut aine loittonee keskustasta 1 500 kilometrin sekuntivauhdilla.

Rapusumun keskellä on neutronitähti, joka pyörii 30 kierrosta sekunnissa.

Joka kierroksella se lähettää radioaaltoja ja röntgensäteitä Maan suuntaan.

  • Missä ja milloin: 13. maaliskuuta on uusikuu, ja sen tienoilla taivas on suhteellisen tumma läpi koko yön. Tarkkailumahdollisuudet ovat siis suotuisat, jos vain ilma on kirkas. Puolenyön aikaan näet Rapusumun noin 30 astetta horisontin yläpuolella lännen suunnassa lähellä Orionin tähdistöä. Sen jälkeen se liikkuu alaspäin kohti horisonttia luoteeseen.
  • Näkyvyys: Sijoita kiikari jalustalle. Etsi Orionin vyön kolme tähteä ja käännä kiikaria vinosti ylös oikealle, suunnilleen Orionin tähdistön koko korkeuden verran. Näin löydät Rapusumun.
Opas Rapusumuun

Näin löydät Rapusumun maaliskuussa

© Stellarium

Ihaile ilmahehkun värejä yötaivaalla

Ilmahehkuksi (airglow) kutsuttu ilmiö koostuu ohuesta, hohtavasta hieman horisontin yläpuolella näkyvästä kerroksesta, jossa saattaa esiintyä eri värejä. Väreihin vaikuttavat ilman sisältämät molekyylit.

Ilmahehku syntyy, kun Auringon kuuma säteily hajottaa päivällä ilmamolekyylejä atomeiksi ja irrottaa atomeista elektroneja.

Kun atomit yöllä yhdistyvät jälleen molekyyleiksi, niistä lähtee heikkoa – usein vihertävää tai punertavaa – hehkua, jonka vuoksi yötaivas ei ole säkkipimeä.

Vihreä ilmahehku

Vihreä ilmahehku yötaivaalla Utahissa Yhdysvalloissa.

© Shutterstock

Vihreä hehku syntyy hapesta noin 80 kilometrin korkeudessa. Hieman ylempänä, noin 95 kilometrin korkeudessa, happi tuottaa heikkoa sinistä hehkua, ja 200–300 kilometrissä happi hohtaa punaisena.

Myös alempana, noin 80–90 kilometrissä, happi- ja vetymolekyylit voivat tuottaa punaista väriä. Kellertävä hehku syntyy natriumista.

Suotuisissa olosuhteissa voit nähdä ilmahehkun paljain silmin.

  • Missä ja milloin: Jos haluat tarkkailla ilmahehkua, etsi pimeä paikka maaliskuun 13. päivän uudenkuun aikoihin. Mene ulos aikaisintaan tunti auringonlaskun jälkeen. Voit ihailla ilmahehkua läpi yön. Ilmahehku näkyy parhaiten noin 20 astetta horisontin yläpuolella. Tässä vinossa kulmassa katsot paksumman ilmakerroksen läpi kuin katsoessasi kohtisuoraan ylöspäin.
  • Kuvaaminen: Ilmahehkua kuvatessasi käytä pitkää valotusaikaa, esimerkiksi 30 sekuntia, jotta kamera ehtii vangita enemmän valoa kuin silmä. Kamera myös tallentaa paremmin värit ja rakenteet.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota