Tähdenlento- eli meteoriparvet palaavat aina samaan aikaan joka vuosi. Kvadrantidien aktiivisuusjakso osuu juuri vuodenvaihteen tienoille.
Meteoriparvet syntyvät, kun Maa törmää pieniin hiukkasiin, jotka vuosi toisensa jälkeen leijuvat aivan samassa paikassa Maan kiertoradalla. Kivestä tai jäästä koostuvat hiukkaset ovat jäännöksiä asteroideista tai komeetoista, jotka aikoinaan ovat ohittaneet kyseisen kohdan.
Meteorit palavat ilmakehässä
Asteroidit, komeetat ja meteorit – nämä kolme käsitettä menevät arkikielessä helposti sekaisin, mutta ne tarkoittavat aivan eri ilmiöitä.
Monista meteoriparvista tutkijat tietävät, mistä taivaankappaleesta niiden hiukkaset ovat irronneet, mutta Kvadrantidien osalta asiaa ei ole lopullisesti selvitetty.
Tutkijoiden valistunut arvaus on 2003 EH1, joka lienee niin sanottu kuollut komeetta. Se sisälsi aiemmin jäätä, joka muodosti pitkän kaasupyrstön, mutta jää on nyt haihtunut. 2003 EH1 oli mahdollisesti aikoinaan osa suurempaa komeettaa, joka tuhansia vuosia sitten tuli lähelle Jupiteria ja sinkoutui Aurinkokunnan sisäosiin. Tuolloin suuri komeetta hajosi useammaksi kappaleeksi. 2003 EH1:n rata ristesi tiettynä aikana Maan radan kanssa, ja komeetta jätti jälkeensä ainesta, joka nyt tuottaa Kvadrantidit.
Opas Kvadrantideihin
Tähdenlentojen parasta
tarkkailuaikaa ovat aamuyön
viime tunnit.
Missä ja milloin?
Tammikuun 4. päivänä aamuyön viimeisinä tunteina on paras Kvadrantidien havainnointiaika, kun säteilypiste on korkealla etelässä. Etsi pimeä paikka kaukana keinovalosta.
Meteoreja näkyy kaikkialla taivaalla, mutta ne näyttävät tulevan Karhunvartijan yläosien suunnasta, noin 10 astetta Otavan kauhanvarresta vasemmalle.
Ihanteellisissa oloissa voit nähdä jopa 60 tähdenlentoa tunnissa. Jos haluat valokuvata niitä, valitse laaja kuvakulma ja pitkä suljinaika, esimerkiksi 30 sekuntia.