Keskellä heinäkuuta taivaalta voi tarkkailla pimeitä sumuja eli Aurinkokunnan ulkopuolisen avaruuden alueita, jotka koostuvat tiheästä pölystä ja kaasusta.
Sumuista ei säteile lainkaan valoa, ja ne erottuvat vain siksi, että ne peittävät takana olevien tähtien valon.
Alueet vaikuttavat täysin tyhjiltä, mutta todellisuudessa ne ovat valtavien molekyylisumujen tiheimpiä osia.
Tähtisumut synnyttävät tähtiä
Pölyhiukkaset ovat yleensä alle mikrometrin kokoisia, ja siinä kokoluokassa tietyt aineet imevät itseensä tehokkaasti näkyvän valon.
Samoin kuin muut tähtisumut myös pimeät sumut synnyttävät tähtiä, ja siten ne sisältävät vetyä, heliumia ja muita molekyyliyhdisteitä, joista tähdet koostuvat.
Tähtitieteilijä Edward Emerson Barnard luetteloi vuoden 1900 vaiheilla pimeitä sumuja, muun muassa sumut B142 ja B143, jotka näkyvät heinäkuussa.
Toimi näin
Heinäkuun 13. päivän uudenkuun aikaan voit nähdä pimeät sumut B142 ja B143, joilla on yhteisnimi Barnardin E-sumu. Parhaiten ne näkyvät Etelä-Euroopassa, missä yöt ovat pimeät.
Et tarvitse retkikaukoputkea. Barnardin E-sumu näkyy taivaalla noin kaksi kertaa Kuun levyisenä, joten riittää, kun käytettävissä on kameran teleobjektiivi ja seurantalaite.
Kohdista kamera Kotkan tähdistöön – vähän oikealle Tarazed-tähdestä – etelän suuntaan. Kun tarkennat optiikan ja valotat kuvaa minuutin, sumut erottuvat tähtien taustaa vasten.
Lähde löytöretkelle universumiin
E-sumu on vain yksi kesäyön taivaalla näkyvistä ilmiöistä.
Taivaan tarkkailuun tarvitset hyvän kiikarin. Jos haluat tiirailla taivaalle, voit nyt saada täydellisen aloituspaketin. Siinä on:
- Laadukas kiikari, jolla voit tarkkailla Aurinkokuntaa.
- Opas tähtitaivaan tapahtumiin vuonna 2018, jotta tiedät, mihin suuntaan ja milloin taivasta kannattaa tähyillä.
- Kaksi Tieteen Kuvalehteä, jotka antavat lisävinkkejä taivaan tapahtumista.
Voit myöhemmin tänä vuonna suunnata kiikarin vaikka Orionin tähdistöön ja tarkkailla Betelgeuzea – taivaan kirkkainta punaista ylijättiläistä. Se näkyy Mitilux-kiikarilla.
