Taivaalle ilmestyy iso kirjain

TÄHTIOPAS: Marraskuun keskivaiheilla osa tähtitaivaasta pukeutuu mustaan. Siihen ovat syynä tähtisumut B142 ja B143, joita kutsutaan Barnardin E-sumuksi. Tiheytensä vuoksi sumut eivät läpäise niiden takana loistavien tähtien valoa, ja ne näyttävät siksi mustalta läikältä taivaalla.

TÄHTIOPAS: Marraskuun keskivaiheilla osa tähtitaivaasta pukeutuu mustaan. Siihen ovat syynä tähtisumut B142 ja B143, joita kutsutaan Barnardin E-sumuksi. Tiheytensä vuoksi sumut eivät läpäise niiden takana loistavien tähtien valoa, ja ne näyttävät siksi mustalta läikältä taivaalla.

Chris Cook/NASA

Tähtisumuista

Pimeät tähtisumut ovat Aurinkokunnan ulkopuolisia alueita, jotka koostuvat tiheästä pölystä ja kaasusta. Niistä ei säteile valoa, ja ne erottuvatkin vain siksi, että ne peittävät takana olevien tähtien valon. Kirkkaina öinä voit tarkkailla ilmiötä pelkällä kiikarilla.

Pimeissä sumuissa syntyy tähtiä, ja siten ne sisältävät vetyä, heliumia ja muita molekyyliyhdisteitä, joista tähdet koostuvat. Yleensä sumuja syntyy supernova- tai hypernovaräjähdyksen jäännöksistä.

Vaikka alueet näyttävät tyhjiltä, ne ovat todellisuudessa valtavien molekyylisumujen tiheimpiä osia ja ne koostuvat tiiviisti lähekkäin pak­kautuneista pöly- ja kaasuhiukkasista.

Pölyhiukkaset ovat yleensä alle mikrometrin kokoisia, ja siinä kokoluokassa tiettyjen aineiden hiukkaset imevät itseensä tehokkaasti näkyvän valon.

Tähtisumut nähdään Maasta erilaisina niiden koostumuksen mukaan. Sumuja on monentyyppisiä,mutta oheiset kolme tyyppiä kuuluvat yleisimpiin.

© Shutterstock/merete obaek

Vetypilvi

Jos sumusta hohtaa punertavaa valoa, siinä on enimmäkseen vetyä, jonka atomit lähettävät säteilyä jäähtyessään.

© Shutterstock/Merete Obaek

Pölypilvi

Tämä pilvi ei itse lähetä lainkaan valoa, mutta sen erilaiset pöly- ja kaasuhiukkaset heijastavat ympärillä sijaitsevien tähtien valoa.

© Shutterstock/Merete Obaek

Tiheä pölypilvi

Jotkin tähtisumut ovat niin tiheitä, että ympäröivien tähtien valo ei läpäise niitä. Nämä sumut näyttävät mustilta läikiltä tähtitaivaalla.

E-sumu sijaitsee noin 2 000 valovuoden päässä Maasta, ja se on saanut nimensä E-kirjainta muistuttavasta kuviosta, jonka siihen kuuluvat kaksi sumua muodostavat.

Sumu on nimetty yhdysvaltalaisastronomi Edward Emerson Barnardin mukaan, joka luet­teloi useita pimeitä tähtisumuja vuoden 1900 tienoilla.

Niiden joukossa olivat sumut B142 ja B143, jotka näkyvät iltaisin marraskuun keskivaiheilla.

Opas tähtisumuihin

© Stellarium

MISSÄ JA MILLOIN?

Marraskuun 15. päivän uudenkuun vaiheilla tähtisumut liikkuvat lounaasta noin 35 asteen korkeudelta alas kohti läntistä horisonttia (Kotkan tähdistön ympärillä – katso tähtäintä). Tähtisumut näkyvät parhaiten alkuillasta.

NÄKYVYYS?

Jos olet tarpeeksi pimeässä ympäristössä, missä ei ole häiritsevää keinovaloa, voit nähdä tähtisumut tavallisella kiikarilla. Se edellyttää kuitenkin täysin tähtikirkasta yötä.

Barnardin E-sumu näyttää taivaalla suunnilleen kaksi kertaa täysikuun levyiseltä. Saat sumut näkyviin, kun käytettävissäsi on teleobjektiivi ja pieni seurantalaite.