Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Supernovia, tähtisumuja ja vesiplaneettoja: Katso, mitä tähtimerkkiisi kätkeytyy

Leijona? Vaaka? Vesimies? Olipa tähtimerkkisi mikä tahansa, voit tähyillä yötaivaalle ja etsiä kuvioita, jotka ovat innoittaneet nimeämään tähdistöjä. Ja joka tähdistöön sisältyy kosmisia ilmiöitä, jotka sekä kiehtovat että hämmästyttävät tähtitieteilijöitä. Tutustu tästä kaikkien 12 tähdistön ilmiöihin.

Shutterstock

Astrologit etsivät tähdistöistä selitystä ihmisten luonteenpiirteille. Oikea tähtitiede etsii tähtijoukoista, galakseista, tähdistä ja näitä kiertävistä planeetoista vastauksia kysymyksiin maailmankaikkeuden synnystä ja käyttäytymisestä.

Tästä voit lähteä löytöretkelle 12 tähdistöön, etsiä omasi ja katsoa, mitä tähtitieteilijöiden erityisesti tutkimia ilmiöitä siihen sisältyy.

© Shutterstock

Oinas: Jättiläisplaneetta neljän tähden aurinkokunnassa

Oinaan tähdistöstä noin 146 valovuoden päästä Maasta bongattiin vuonna 2009 kaasuplaneetta 30 Arietis Bb. Se sijaitsee erikoisessa aurinkokunnassa, jossa on neljä tähteä. 30 Arietis Bb:n koosta ja sen vaikutuksesta tähtiinsä tutkijat ovat laskeneet, että sen massa on kymmenen kertaa niin suuri kuin Jupiterin, joka on Aurinkokunnan suurin planeetta.

© NASA, ESA, J. Hester & A. Loll/Arizona State University

Härkä: Supernova alkoi loistaa tuhat vuotta sitten

Jo tuhat vuotta sitten kiinalaiset astronomit havaitsivat ”tähden”, joka loisti niin kirkkaasti, että se tiettynä ajanjaksona näkyi taivaalla päiväsaikaankin. Tosiasiassa kiinalaisten havaitsema tähti oli supernova, ja yhä nykyäänkin räjähdyksen jäännökset voi nähdä niin sanotun Rapusumun muodossa, jos suuntaa teleskoopin kohti Härän tähdistöä.

© ERO Team/STScI/NASA

Kaksoset: Klovnisumu kätkee kuolevan tähden

Kaksosten tähdistössä noin 5 000 valovuoden päässä Maasta sijaitsee tähtisumu, jonka virallinen nimi on NGC 2392. Se voi tuoda mieleen värikkääksi maalatut ihmiskasvot, ja siksi sen kutsumanimi on Klovnisumu. Sumun keskellä on kuoleva tähti, jonka ulkokuoret ovat levinneet avaruuteen. Sumun laidoilla olevat raidat ovat todennäköisesti syntyneet kaasuvirtausten törmäyksissä.

© Bob Franke

Rapu: Tähtijoukko valaisee yötaivasta

Ravun tähdistöön kätkeytyy tähtijoukko, jonka viralliset nimet ovat Praesepe ja M44 ja joka tunnetaan myös Mehiläispesänä. Sen voi nähdä paljain silmin pienenä pilvenä yötaivaalla, koska se on yksi kirkkaimmin loistavista tähtijoukoista. Roomalaisaikana se toimi meteorologian apuvälineenä. Luonnonfilosofi Plinius vanhempi totesi, että jos taivas on kirkas mutta Mehiläispesän joukko ei ole näkyvissä, se on merkki tulevasta rajuilmasta.

© ESA/Hubble, M. Kornmesser

Leijona: Maan kaltaiselta planeetalta löydettiin vettä

Syyskuussa 2019 tehtiin mullistava löytö tutkittaessa planeettaa K2-18b, joka sijaitsee eräässä Leijonan tähdistön aurinkokunnassa. Tutkijat löysivät sieltä vettä, ja nestemäinen vesi on ratkaiseva elämän merkki, jota kaikki tähtitieteilijät tähyilevät etsiessään elämää avaruudesta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun onnistuttiin havaitsemaan vettä planeetalla, joka on oikean kokoinen ja joka kiertää tähteään juuri oikealla etäisyydellä niin, että sen lämpötila ei ole liian korkea eikä liian matala nestemäisen veden esiintymiselle.

© Hubble Heritage Team (STScI/AURA)/NASA

Neitsyt: Sombrerogalaksin massa vastaa 800:aa miljardia Aurinkoa

Leveälierisen meksikolaispäähineen mukaan kutsutun Sombrerogalaksin virallinen nimi on M104. Se sijaitsee Neitsyen tähdistössä noin 28 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Tähtitieteilijät ovat laskeneet, että M104 kiitää poispäin Maasta noin 1 000 kilometrin sekuntivauhtia. Ripeätahtinen loittoneminen johtuu maailmankaikkeuden laajenemisesta.

© Digitized Sky Survey (DSS), STScI/AURA, Palomar/Caltech & UKSTU/AAO

Vaaka: Kuinka vanha on universumin vanhin tähti?

Tähti HD 140283, jolla on myös lempinimi Metusalem, on aiheuttanut tutkijoille päänvaivaa vuodesta 2000 alkaen. Tuolloin laskelmat osoittivat, että se saattoi olla peräti 16 miljardia vuotta vanha ja että se siten olisi vanhempi kuin 13,8 miljardin vuoden ikäiseksi arvioitu universumi. Sittemmin tähtitieteilijät ovat tutkineet teleskooppien dataa yhä tarkemmin ja arvioivat tähden iäksi nyt 14,27 miljardia vuotta 700–800 miljoonan vuoden marginaalilla suuntaan ja toiseen, mikä sopii paremmin tutkijoiden odotuksiin. Metusalemin voi nähdä teleskoopilla Vaa'an tähdistössä. Tähti loistaa sinertävänä, koska se liikkuu meitä kohti ja liike puristaa valon aallonpituudet lyhyemmiksi. Vastaavasti tähden valo punertuu, kun tähti liikkuu meistä poispäin.

© Ivan Eder

Skorpioni: Jättiläistähden voi nähdä paljain silmin

Skorpionin tähdistöön kuuluva Antares-tähti on 15. kirkkain kohde yötaivaalla, ja siksi sen voi nähdä ilman kaukoputkea. Antares on niin sanottu punainen ylijättiläinen. Sen massa on 15 kertaa Auringon massa, läpimitta on peräti 850 kertaa niin suuri kuin Auringon ja valo 10 000 kertaa niin kirkas kuin Auringosta tuleva valo.

© UMass/D. Wang et al./STScI/NASA

Jousimies: Linnunradan ytimessä piilee jättimäinen musta aukko

Jousimiehen tähdistön suunnalla on muun muassa Sagittarius A* eli Linnunradan keskuksen musta aukko. Vuonna 2018 tutkijat saivat vahvistuksen Einsteinin yleiselle suhteellisuusteorialle tarkkailemalla S2-tähteä, joka kiertää tätä mustaa aukkoa. Kuten teoria ennusti, S2:n valo oli punaista, koska mustan aukon painovoima venytti valon aallonpituuksia.

© ESO/Digitized Sky Survey 2/Davide De Martin

Kauris: Auringon kaksosella on ikää 8 miljardia vuotta

Tähti HIP 102152 muistuttaa Aurinkoa enemmän kuin mikään muu tunnettu tähti. Sen 21 alkuaineen jakautuminen muistuttaa aineiden jakautumista Auringossa, ja sen pintalämpötila on noin 5 700 astetta, samoin kuin Auringon. HIP 102152 on neljä miljardia vuotta vanhempi kuin Aurinko, ja siksi tähtitieteilijät tutkivat sitä päästäkseen selville oman tähtemme, Auringon, tulevasta kohtalosta. HIP 102152 -tähden voi erottaa yötaivaalta pienellä kaukoputkella.

© NASA/JPL-Caltech

Vesimies: Vieraassa aurinkokunnassa voi esiintyä elämää

Vesimiehen tähdistöstä löydettiin vuonna 2016 Trappist-1-aurinkokunta. Löytö herätti joka puolella maailmaa tutkijoiden kiinnostuksen, koska tähteä kiertää peräti seitsemän Maata muistuttavaa planeettaa. Etenkin Trappist-1e-planeettaa pidetään mahdollisena vieraiden elämänmuotojen tyyssijana. Trappist-1:tä ei voi erottaa paljain silmin, vaan siihen tarvitaan suuri teleskooppi.

© Hubble/NASA/ESA

Kalat: Erikoisesta galaksista on havaittu äärimmäisen voimakas energiapurkaus

Vuonna 2012 tähtitieteilijät havaitsivat energiapurkauksen, joka oli kymmenen kertaa niin voimakas kuin supernova, Kalojen tähdistön galaksissa NGC 660. Tutkijat arvelevat äärimmäisen voimakkaan säteilyn olleen peräisin niin sanotuista jeteistä eli suihkuvirtauksista, joissa supermassiivisen mustan aukon valtava painovoima sinkoaa hiukkasia avaruuteen. Lisäksi NGC 660 -galaksin keskus on epätavallisen muotoinen ja galaksi on ”varastanut" itselleen tähti- ja kaasuvyön, joka nyt kiertää galaksin keskusta.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota