Tähdistö Pohjan kruunu
© Shutterstock

Pohjan kruunu – Näin löydät tähdistön

TÄHDISTÖOPAS: Pohjan kruunu on 73. suurin kaikkiaan 88 virallisesta tähdistöstä. Pohjan kruunu näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla keväällä ja kesällä. Etsi Pohjan kruunu tähdistöoppaamme avulla ja opi lisää yllämme levittyvästä tähtitaivaasta.

Pohjan kruunun tähdistö

Pohjan kruunun tähdistö, tieteelliseltä nimeltään Corona Borealis, sisältää seitsemän päätähteä, jotka yhdessä muodostavat taivaalle kruunua muistuttavan kuvion.

Kreikan mytologian mukaan kruunu kuului kreikkalaisen Minos-kuninkaan tyttärelle Ariadnelle, joka oli saanut sen Dionysos-jumalalta.

Ateenan kruununperillinen Theseus onnistui kukistamaan Minotauros-hirviön, koska Ariadne antoi hänelle lankakerän, jonka avulla Theseus merkitsi paluureitin ja osasi palata labyrintista surmattuaan hirviön. Sitten Theseus pakeni merelle Ariadne mukanaan, mutta jätti tämän Naksoksen saarelle, mistä Dionysos vei hänet puolisokseen. Dionysos heitti Ariadnen kruunun taivaalle tähdistöksi.

Myytin toisen version mukaan itse Ariadnen kruunun loiste valaisi labyrinttia, jossa Minotauros-hirviö piileskeli.

Päätähtien lisäksi Pohjan kruunussa on suuri määrä galakseja, esimerkiksi elliptinen galaksi NGC 6086 ja galaksijoukko Abell 2065, johon kuuluu yli 400 galaksia.

Universumin suurin rakenne levittyy usean galaksin alueelle

Vuonna 2013 tutkijat havaitsivat galaksien ryppään, jonka laajuutta on suorastaan mahdotonta käsittää.

Ryhmään kuuluu miljardeja painovoiman toisiinsa sitomia galakseja. Ne levittyvät koko Pohjan kruunun ja Herkuleen tähdistöjen alueelle sekä osiin Lohikäärmeen ja Lyyran tähdistöistä.

Rakenne on saanut nimen Herkuleen–Pohjan kruunun galaksimuuri. Se sijaitsee 10 miljardin valovuoden päässä meistä, ja sen läpimitta on käsittämättömät 10 miljardia valovuotta. Valtavaa rakennetta pitää koossa galaksien välinen painovoima.

Jos olisi mahdollista kulkea valonnopeudella, matka galaksimuurin toiselta reunalta toiselle veisi siis 10 miljardia vuotta.

Hercules Corona Borealis

Taiteilijan näkemys universumin suurimmasta rakenteesta, Herkuleen–Pohjan kruunun galaksimuurista, jonka olemassaolon tutkijat havaitsivat vuonna 2013.

© Pablo Carlos Budassi

Tutkijat löysivät universumin suurimman tähän mennessä tunnetun kohteen analysoimalla niin sanottuja gammavälähdyksiä. Gammavälähdykset ovat poikkeuksellisen voimakkaita lyhytaaltoisen sähkömagneettisen säteilyn purkauksia, joista sinkoutuu avaruuteen kaksi gammasädekeilaa.

Gammapurkaus vapauttaa lyhyessä ajassa yhtä paljon energiaa kuin Aurinko koko elinaikanaan.

Vuosiin ei tiedetty, mikä purkausten lähde oli, mutta nykyään tiedetään niiden olevan lähtöisin kaukaisissa galakseissa räjähtävistä tähdistä.

Kun universumi laajenee, galaksijoukot loittonevat toisistaan. Mitä kauempana ne ovat, sitä nopeammin ne loittonevat Maasta ja sitä enemmän gammapurkausten mittauksissa ilmenee valon punaisia aallonpituuksia.

Punasiirtymän voimakkuudesta voidaan suunnilleen arvioida etäisyys.

Galaksimuurin jättimäinen koko on tuottanut tähtitieteilijöille päänvaivaa. Mittaukset osoittavat galaksimuurin muodostuneen pari miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tuohon aikaan ei oikeastaan minkään olisi pitänyt voida kasvaa näin valtaviin mittoihin.

Näin löydät Pohjan kruunun tähdistön

Tähdistö Pohjan kruunu
/ 7

Alphecca (α)

Toinen nimi: Alpha Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Alphecca-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,23. Alphecca on siten Pohjan kruunun kirkkain tähti.

Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 75 valovuotta

1

Nusakan (β)

Toinen nimi: Beta Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Nusakan-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,28.

Väri: Kellanvalkoinen
Etäisyys Maasta: 114 valovuotta

2

Gamma Coronae Borealis (γ)

Toinen nimi: 8 Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Gamma Coronae Borealis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,62.

Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 146 valovuotta

3

Epsilon Coronae Borealis (ε)

Toinen nimi: 13 Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Epsilon Coronae Borealis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,13.

Väri: Oranssinpunainen
Etäisyys Maasta: 230 valovuotta

4

Theta Coronae Borealis (θ)

Toinen nimi: 4 Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Theta Coronae Borealis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,15.

Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 375 valovuotta

5

Delta Coronae Borealis (δ)

Toinen nimi: 10 Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Delta Coronae Borealis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,59.

Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 170 valovuotta

6

Iota Coronae Borealis (ι)

Toinen nimi: 14 Coronae Borealis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Iota Coronae Borealis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,96.

Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 311,82 valovuotta

7
© Shutterstock