Orion – Näin löydät Orionin tähdistön
TÄHDISTÖOPAS: Orionin tähdistö näkyy pohjoisilla leveysasteilla tammikuusta maaliskuuhun, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla se valaisee taivasta kesällä. Etsi Orion tähdistöoppaamme avulla ja opi lisää yllämme levittyvästä tähtitaivaasta.
Orionin tähdistö
Orion on yksi yötaivaan selvimmin erottuvista tähdistöistä. Etenkin Orionin vyö, joka koostuu kolmesta samalla suoralla olevasta kirkkaasta tähdestä, on helppo löytää.
Orionin vyö osoittaa suoraan alas kohti Ison koiran tähdistön Sirius-tähteä. Ison koiran takana on Pienen koiran tähdistö, ja Orionin jalkojen juuressa lymyilee Jäniksen tähdistö.
Kreikan mytologiassa Orion oli Poseidonin poika ja jumalaisen taitava metsästäjä – olivatpa sitten kyseessä eläimet tai naiset. Orion hurmasi kaikki naiset, ja hänellä oli lopulta 50 poikaa. Oli kuitenkin yksi nainen, joka erityisesti kietoi Orionin lumoihinsa.
Merope, Híoksen kuninkaan Oinopionin tytär, oli Orionin suuri rakkaus. Oinopion kuitenkin kieltäytyi naittamasta tytärtään suurelle metsästäjälle. Torjunnasta raivostunut Orion vannoi, että hän tappaisi kaikki maailman eläimet.
Maan jumalatar Gaia lähetti skorpionin myrkyttämään Orionin, ennen kuin tämä ehtisi toteuttaa uhkauksensa.
Suojellakseen Orionia metsästyksen jumalatar Artemis sijoitti Orionin taivaalle, suoraan Skorpionia vastapäätä. Siksi Skorpionin tähdistö ja Orionin tähdistö eivät koskaan ole näkyvissä yhtä aikaa.
Tämä on kuitenkin vain yksi Orioniin liitetyistä myyteistä. Esimerkiksi erään toisen myytin mukaan skorpioni tappaa Orionin, ja kolmannen myytin mukaan Orion taistelee Härkää vastaan Härän tähdistössä.
Missä ja milloin Orionin tähdistö näkyy parhaiten?
Orionin tähdistö näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla selvimmin joulukuusta maaliskuuhun. Eteläisellä pallonpuoliskolla se taas valaisee taivasta kesällä.
Lokakuussa on erityisen hyvä syy kohdistaa katseensa Orioniin. Vaikka itse tähdistö ei tuolloin loista näkyvästi, sen suunnasta tulee taivaalle Orionidien meteoriparvi, joka voi tuottaa toistakymmentä tähdenlentoa tunnissa.
Meteoriparven aktiivisuusjakso alkaa syyskuun lopulla ja jatkuu marraskuun lopulle, mutta parhaiten tähdenlennot näkyvät uudenkuun aikaan lokakuussa. Tuolloin Kuun valo häiritsee vähiten ja tähdenlennot erottuvat taivaalta selkeimmin.
Lue lisää Orionideista ja meteoriparvien havainnoimisesta vuoden 2020 tähdenlentokalenteristamme.
Orion on suuri tähtihautomo
Orionin "miekan" keskellä on Orionin sumu, viralliselta nimeltään Messier 13.
Tähtitieteilijät arvioivat, että Orionin sumussa on yli 700 nuorta tähteä ja uusia muodostuu koko ajan lisää.
Valtava, hehkuva pölypilvi, jonka läpimitta on 24 valovuotta, on nimittäin uusien tähtien syntypaikka. Niitä syntyy käsittämättömällä voimalla tähtienvälisissä suurissa kaasusta ja pölystä koostuvissa molekyylipilvissä.
Sitä mukaa kuin kaasupilvet tihentyvät, lämpötila ja paine niiden sisuksissa kasvaa, kunnes siellä lopulta vallitsee miljoonien asteiden kuumuus. Siinä vaiheessa atomiytimet alkavat fuusioitua ja luoda uusia tähtiä.
Avaruusteleskooppi Hubblen ottama lähikuva Orionin sumusta. Kuvaa pidetään yhtenä tarkimmista avaruuskuvista, ja ainakin se on paras Orionin sumusta otettu kuva.
Jos pikkulapsista huolehtiminen tuntuu joskus rasittavalta, voi vain olla iloinen siitä, että ei tarvitse olla vastasyntyneen tähden lähistöllä.
Vauvatähdistä sinkoutuu jopa miljoonan kilometrin tuntivauhdilla eteneviä ainesuihkuja, jotka ympärillä olevaan kaasuun törmätessään muodostavat siihen šokkiaaltoja.
Tämä meitä lähinnä oleva tähtihautomo sijaitsee vain 1 344 valovuoden päässä Maasta. Orionin sumu onkin lähin tunnettu tähtisumu.
Paras ajankohta tähtien synnyn tarkkailuun turvallisen välimatkan päästä ovat yöt uudenkuun tienoilla, jolloin Kuun valo on heikoimmillaan ja Orionin sumu loistaa kirkkaimmin.
Näin löydät Orionin tähdistön
Kuvassa näet joitakin Orionin tähdistön selvimmin erottuvista tähdistä. Tähdistö on helpointa löytää paikantamalla ensin Orionin vyön tähtikuvion kolme kirkkaasti loistavaa tähteä.
Jos Orion ei vieläkään löydy, voit myös etsiä ensin Kaksosten tähdistön, joka sijaitsee vinosti Orionin harteilla olevan Betelgeuze-tähden yläpuolella. Orionin vastakkaisella puolella on Härän tähdistö.
Betelgeuze (α)
Toinen nimi: Alpha Orionis
Näennäinen kirkkaus: Betelgeuze sijaitsee Orionin itään päin osoittavan hartian päällä. Maasta katsottuna Betelgeuze-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 0,58. Betelgeuze on kuitenkin muuttuva tähti, ja sen näennäinen kirkkaus vaihtelee 0,0:n ja 1,6:n välillä.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Betelgeuzea on pitkään pidetty Orionin tähdistön kirkkaimpana tähtenä. Vuoden 2019 lopulla sen kirkkaus alkoi kuitenkin himmentyä. Se kirkastui jälleen vähän helmikuussa 2020, mutta sitten se taas himmeni kesällä 2020.
Kirkkauden suuret vaihtelut käynnistivät huhut siitä, että Betelgeuze on muuttumassa supernovaksi. Tähtitieteilijät kallistuvat kuitenkin enemmän sille kannalle, että tähdestä on sinkoutunut valtavia pöly- ja kaasupilviä, jotka ovat Maasta katsottuna peittäneet osan Betelgeuzen valosta.
Väri: Punainen
Etäisyys Maasta: 530 valovuotta. Tutkijat olettivat pitkään Betelgeuzen olevan 642,5 valovuoden päässä, mutta uudet tutkimukset viittaavat siihen, että tämä suuri tähti on lähes 100 valovuotta lähempänä Maata.
Meissa (λ)
Toinen nimi: Lambda Orionis
Näennäinen kirkkaus: Meissa tarkoittaa ”loistavaa”, ja se muodostaa tähdistössä Orionin pään. Maasta katsottuna Meissa-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,54.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 1 100 valovuotta
Bellatrix (γ)
Toinen nimi: Gamma Orionis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Bellatrix-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,78.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 1 100 valovuotta
Alnilam (ε)
Toinen nimi: Epsilon Orionis
Näennäinen kirkkaus: Alnilam on sininen superjättiläinen ja Orionin vyön kolmesta tähdestä kirkkain. Maasta katsottuna Alnilam-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 1,7.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 1 244 valovuotta
Alnitak (ζ)
Toinen nimi: Zeta Orionis
Näennäinen kirkkaus: Alnitak on kolmitähtijärjestelmä Orionin vyön tähtikuviossa. Maasta katsottuna Alnitak-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 1,74.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 1 262 valovuotta
Saiph (κ)
Toinen nimi: Kappa Orionis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Saiph-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,06.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Valkoinen
Etäisyys Maasta: 1 262 valovuotta
Rigel (β)
Toinen nimi: Beta Orionis
Näennäinen kirkkaus: Rigel on Orionin tähdistön kirkkain ja koko yötaivaan seitsemänneksi kirkkain tähti. Maasta katsottuna Rigel-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 0,12.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 864 valovuotta