Neitsyt – Näin löydät Neitsyen tähdistön
TÄHDISTÖOPAS: Neitsyen tähdistö on 88:sta virallisesti luokitellusta tähdistöstä toiseksi suurin. Neitsyen tähdistön voi nähdä maaliskuusta elokuuhun pohjoisella pallonpuoliskolla ja syksyllä ja talvella eteläisellä pallonpuoliskolla. Etsi Neitsyt tähdistöoppaamme avulla ja opi lisää yllämme levittyvästä taivaasta.
Neitsyen tähdistö
Neitsyt (Virgo) on toiseksi suurin tähdistö, ja se loistaa kirkkaimmin pohjoisella pallonpuoliskolla huhtikuusta kesäkuuhun. Se on toki näkyvissä maaliskuusta elokuuhun asti. Eteläisellä pallonpuoliskolla tähdistö näkyy selvimmin syksyllä ja talvella.
Neitsyen tähdistön on kuviteltu esittävän naista, joka pitää kädessään vehnäntähkää. Se sijaitsee Leijonan ja Kravun tähdistöjen vieressä.
Kreikan mytologiassa Neitsyt viittaa Persefoneen, joka on Zeuksen ja tämän sisaren Demeterin tytär. Demeter taas oli sadon jumalatar.
Taruston mukaan Haades kaappasi Persefonen Manalaan, mistä kiukustuneena Demeter tuhosi kaiken sadon maan päältä.
Zeus koetti vapauttaa Persefonen Haadekselta, mikä onnistui vain osittain. Haades päästi Persefonen kotiin vain keväisin joka vuosi, jotta tämä voi auttaa äitiään Demeteriä ja viljelykasvit voivat siten kasvaa.
Tämän vuoksi Neitsyen tähdistö näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla vain maaliskuusta elokuuhun.
Neitsyen tähdistöön kuuluu tuhansia galakseja
Neitsyen tähdistöön kuuluva Virgon joukko koostuu noin 2 000 galaksista.
Suurin osa Virgon joukon galakseista sijaitsee noin 65 miljoonan valovuoden päässä meistä. Näistä kaukaisista tähtikasaumista meille saapuva valo on siis ollut matkalla noin 65 miljoonaa vuotta.
Neitsyen tähdistöön kätkeytyy Virgon joukko, johon kuuluu noin 2 000 galaksia. Kuvan on ottanut Hubble-teleskooppi, ja se esittää galaksia Messier 104, joka sijaitsee 28 miljoonan valovuoden päässä Maasta.
Galakseja ei voi nähdä paljain silmin, mutta sopivissa olosuhteissa ne voi nähdä kiikarilla ja vielä paremmin pienellä kaukoputkella.
Ensi näkemältä galaksit vaikuttavat himmeästi hohtavilta tähdiltä, mutta kaukoputkella katsoessasi voit havaita, että galakseja on niin pyöreitä ja soikeita kuin epäsäännöllisiäkin.
Näkemäsi valo koostuu miljardien tähtien valosta. Valon himmeys johtuu siitä, että se saapuu vieraiden galaksien kaukaisista tähdistä eikä niistä kirkkaista Linnunradan tähdistä, joita useimmin tarkastellaan.
Näin löydät Neitsyen tähdistön
Syrma (I)
Toinen nimi: Iota Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Syrma-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,08.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Keltainen ja valkoinen
Etäisyys Maasta: 72,54 valovuotta
Heze (ζ)
Toinen nimi: Zeta Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Heze-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,37. Hezen pintalämpötila on 8 633 kelviniä eli se on kuumempi kuin Aurinko.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 74 valovuotta
Spica (α)
Toinen nimi: Alpha Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Spica-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 1,0. Paitsi että Spica on Neitsyen tähdistön kirkkain tähti, se on myös koko taivaan 16. kirkkain.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Spican arvellaan olevan kaksoistähtijärjestelmä.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 262 valovuotta
Porrima (γ)
Toinen nimi: Gamma Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Porrima-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,41. Porrima on siten toiseksi kirkkain Neitsyen tähdistön tähdistä.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Porriman arvellaan olevan kaksoistähtijärjestelmä.
Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 262 valovuotta
Auva (δ)
Toinen nimi: Delta Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Auva-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,38. Sen voi hädin tuskin erottaa paljain silmin.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 198 valovuotta
Vindemiatrix (ε)
Toinen nimi: Epsilon Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Vindemiatrix-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,82. Vindemiatrix loistaa yhtä kirkkaasti kuin 50 Aurinkoa, mikä tekee siitä Neitsyen tähdistön kolmanneksi kirkkaimman tähden.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 109 valovuotta
Zaniah (η)
Toinen nimi: Eta Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Zaniah-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,89.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Zaniah on kolmoistähtijärjestelmä, joka koostuu kahdesta lähekkäisestä ja kolmannesta vähän kauempana kiertävästä tähdestä.
Väri: sininen
Etäisyys Maasta: 109 valovuotta
Zavijava (β)
Toinen nimi: Beta Virginis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Zavijava-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,61.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 35,6 valovuotta