Lyyra – Näin löydät Lyyran tähdistön

Lyyran tähdistö

Lyyra, latinalaiselta nimeltään Lyra, on harppua muistuttava soitin, jolla Kreikan mytologian mukaan oli merkittävä osuus Orfeuksen tarinassa.

Orfeus oli musiikin ja taiteen jumalan Apollon sekä runouden muusan Kalliopen poika. Orfeuksen opetti soittamaan Apollo, joka antoi hänelle oman lyyransa isällisen rakkautensa vertauskuvana.

Lyyran oli tehnyt Hermes-jumala, joka rakensi soittimen kilpikonnan kuoreen. Legendan mukaan Orfeus osasi tulkita kauneimmat melodiat mitä Maan päällä oli kuunaan kuultu.

Koko maailma, niin ihmiset kuin puut ja kivetkin, lumoutui Orfeuksesta ja soinnuista, joita hän loihti kielisoittimellaan. Lumous kuitenkin koitui hänen kuolemakseen. Koska Orfeus ei kunnioittanut viinin jumala Dionysosta, tämän naispuoliset päihtyneet kannattajat repivät hänet kappaleiksi ja levittivät hänen jäännöksensä Évrosjokeen.

Muusat kokosivat Orfeuksen palaset ja hautasivat ne. Zeus-jumala nosti hänen lyyransa taivaalle tähdistöksi muistuttamaan hänen tuottamastaan kauniista musiikista.

Vega loistaa pohjoisella pallonpuoliskolla

Lyyran tähdistön kuuluisin tunnusmerkki on epäilemättä Vega-tähti. Se on pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi kirkkain ja koko tähtitaivaan viidenneksi kirkkain tähti. Suomessa näkyvistä tähdistä se on kolmanneksi kirkkain.

Vegan lämpötila 9 300 astetta on lähes kaksi kertaa niin korkea kuin Auringon 5 500 astetta. Kuumuus antaa Vegalle sinertävän hohteen.

Lyyran tähdistön kaunis tunnusmerkki on yksi ensimmäisistä illalla taivaalle ilmestyvistä tähdistä. Vega loistaa niin voimakkaasti, että sen voi nähdä jo ennen kuin Aurinko laskee horisontin alapuolelle.

Lyyrasta nousee tähdenlentoja

Joka vuosi huhtikuussa kannattaa suunnata katse kohti Lyyran kirkkainta tähteä Vegaa. Tuolloin voi nähdä taivaan täyttyvän tähdenlennoista, kun Lyridien meteoriparvi ohittaa Maan.

Meteoriparvet, kuten Lyridit, syntyvät, kun Maa kulkee kiertoradallaan komeetan tai asteroidin radan halki.

Komeetat ja asteroidit koostuvat kivistä, pölystä ja jäästä. Kun ne kiitävät Aurinkokunnan halki, niistä irtoaa pölyä ja kivenkappaleita.

Niiden radalle jää siten pitkäksi nauhaksi komeetan jäännöksiä, jotka ohittavat Maan vuosittain aina samaan aikaan. Jäännökset iskeytyvät Maan ilmakehään noin 177 000 kilometrin tuntivauhtia ja palavat taivaalla tuhkaksi tähdenlentoina.

Lyridit ohittavat Maan huhtikuun lopussa, ja ne näyttävät nousevan Lyyran tähdistön suunnalta.

Meteoriparven maksimin aikaan huhtikuun 22. ja 23. päivän välisenä yönä voi yleensä nähdä 10–20 tähdenlentoa tunnissa.