Lyyran tähdistö
Lyyra, latinalaiselta nimeltään Lyra, on harppua muistuttava soitin, jolla Kreikan mytologian mukaan oli merkittävä osuus Orfeuksen tarinassa.
Orfeus oli musiikin ja taiteen jumalan Apollon sekä runouden muusan Kalliopen poika. Orfeuksen opetti soittamaan Apollo, joka antoi hänelle oman lyyransa isällisen rakkautensa vertauskuvana.
Lyyran oli tehnyt Hermes-jumala, joka rakensi soittimen kilpikonnan kuoreen. Legendan mukaan Orfeus osasi tulkita kauneimmat melodiat mitä Maan päällä oli kuunaan kuultu.
Koko maailma, niin ihmiset kuin puut ja kivetkin, lumoutui Orfeuksesta ja soinnuista, joita hän loihti kielisoittimellaan. Lumous kuitenkin koitui hänen kuolemakseen. Koska Orfeus ei kunnioittanut viinin jumala Dionysosta, tämän naispuoliset päihtyneet kannattajat repivät hänet kappaleiksi ja levittivät hänen jäännöksensä Évrosjokeen.
Muusat kokosivat Orfeuksen palaset ja hautasivat ne. Zeus-jumala nosti hänen lyyransa taivaalle tähdistöksi muistuttamaan hänen tuottamastaan kauniista musiikista.
Vega loistaa pohjoisella pallonpuoliskolla
Lyyran tähdistön kuuluisin tunnusmerkki on epäilemättä Vega-tähti. Se on pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi kirkkain ja koko tähtitaivaan viidenneksi kirkkain tähti. Suomessa näkyvistä tähdistä se on kolmanneksi kirkkain.
Vegan lämpötila 9 300 astetta on lähes kaksi kertaa niin korkea kuin Auringon 5 500 astetta. Kuumuus antaa Vegalle sinertävän hohteen.
Lyyran tähdistön kaunis tunnusmerkki on yksi ensimmäisistä illalla taivaalle ilmestyvistä tähdistä. Vega loistaa niin voimakkaasti, että sen voi nähdä jo ennen kuin Aurinko laskee horisontin alapuolelle.
Vega-tähti on Lyyran sinertävä tunnusmerkki. Se näkyy selkeimmin kesällä.
Lyyrasta nousee tähdenlentoja
Joka vuosi huhtikuussa kannattaa suunnata katse kohti Lyyran kirkkainta tähteä Vegaa. Tuolloin voi nähdä taivaan täyttyvän tähdenlennoista, kun Lyridien meteoriparvi ohittaa Maan.
Meteoriparvet, kuten Lyridit, syntyvät, kun Maa kulkee kiertoradallaan komeetan tai asteroidin radan halki.
Komeetat ja asteroidit koostuvat kivistä, pölystä ja jäästä. Kun ne kiitävät Aurinkokunnan halki, niistä irtoaa pölyä ja kivenkappaleita.
Huhtikuun lopussa Lyyran tähdistö kylpee tähdenlennoissa, jotka ovat peräisin pölystä ja kivenkappaleista koostuvista meteoreista.
Niiden radalle jää siten pitkäksi nauhaksi komeetan jäännöksiä, jotka ohittavat Maan vuosittain aina samaan aikaan. Jäännökset iskeytyvät Maan ilmakehään noin 177 000 kilometrin tuntivauhtia ja palavat taivaalla tuhkaksi tähdenlentoina.
Lyridit ohittavat Maan huhtikuun lopussa, ja ne näyttävät nousevan Lyyran tähdistön suunnalta.
Meteoriparven maksimin aikaan huhtikuun 22. ja 23. päivän välisenä yönä voi yleensä nähdä 10–20 tähdenlentoa tunnissa.
Näin löydät Lyyran tähdistön
Esittelemme ohessa muutamia Lyyran tähdistön selkeimmin erottuvia tähtiä. Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Vega (α)
Toinen nimi: Alpha Lyrae
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Vega-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 0,03. Vega on koko yötaivaan viidenneksi kirkkain tähti ja pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä toiseksi kirkkain.
Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 25,05 valovuotta
Sheliak (β)
Toinen nimi: Beta Lyrae
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Sheliak-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,3.
Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 962,1 valovuotta
Sulafat (γ)
Toinen nimi: Gamma Lyrae
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Sulafat-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,26.
Väri: Sinertävän valkoinen
Etäisyys Maasta: 619,7 valovuotta
Eta Lyrae (η)
Toinen nimi: 20 Lyrae
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Eta Lyrae -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4,43.
Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 1 400 valovuotta