Lohikäärme – Näin löydät tähdistön
TÄHDISTÖOPAS: Lohikäärmeen tähdistö on saanut nimensä kukistetun monipäisen lohikäärmeen mukaan, ja se on näkyvissä pohjoisella pallonpuoliskolla koko vuoden. Etsi tähdistöoppaamme avulla Lohikäärmeen tähdistö, niin opit taas paljon uutta yllämme levittyvästä taivaasta.
Lohikäärmeen tähdistö
Lohikäärme, tieteelliseltä nimeltään draco, on taivaan 8. suurin tähdistö. Pohjoisella pallonpuoliskolla sen voi nähdä vuoden ympäri.
Tähdistöön liittyy useita myyttejä, mutta yleisin niistä käsittelee Heraklesta ja hänen kahtatoista urotyötään. Kreikan mytologian Herakles tunnetaan myös latinalaisella nimellä Herkules.
Koska Herakles oli syntynyt Zeuksen syrjähypyn seurauksena, Zeuksen puoliso Hera oli vuosia yrittänyt tuhota Herakleen elämän. Eräänä päivänä Hera ajoi Herakleen hulluuskohtaukseen, jonka aikana tämä tappoi puolisonsa, kuninkaantytär Megaran, sekä heidän kaksi lastaan.
Toinnuttuaan ennalleen Herakles pyysi neuvoa oraakkelilta, joka sanoi, että hänen piti sovittaa tekonsa palvelemalla kuningas Eurystheusta 12 vuotta. Jos Herakles pystyisi suorittamaan 12 urotyötä, jotka kuningas hänelle määräsi, hänestä tulisi kuolematon ja hän pääsisi Olympokseen, Kreikan jumalien asuinpaikkaan.
Yksi 12 tehtävästä oli varastaa kultaisia omenoita puista, jotka oli istutettu Zeuksen ja Heran häälahjaksi saamista omenista. Omenoita ei kuitenkaan voinut käydä vain helposti poimimassa. Niitä vartioivat Atlas-titaanin tyttäret, hesperidit, sekä kammottava lohikäärme Ladon, jolla joidenkin tarinoiden mukaan oli peräti sata päätä.
Myytin mukaan Herakles tappoi Ladonin ja Hera nosti kukistetun hirviön kiitokseksi sen palveluksista taivaalle, missä siitä muodostui Lohikäärmeen tähdistö.
Lohikäärme osoitti aikoinaan pohjoisen suunnan
Yksi Lohikäärmeen tähdistön tähdistä, Thuban, oli muinaisessa Egyptissä eräänlainen pohjantähti, koska se sijaitsi tuolloin lähinnä taivaan pohjoisnapaa.
Koska Maa ei ole täydellisen pallon muotoinen, sen pyörimisliike vaihtelee jonkin verran. Tätä ilmiötä kutsutaan pyörimisakselin kiertymiseksi eli prekessioksi, ja se tarkoittaa, että tähtien ja tähdistöjen sijainti muuttuu ajan mittaan. Siksi Thubanin tilalle tuli uusi pohjoisen tähti noin 5 000 vuotta sitten.
Paitsi että Lohikäärme oli aikoinaan tärkeä suunnannäyttäjä, sen tunnusmerkkeihin kuuluvat myös lukuisat tähtisumut ja galaksit. Yksi tähdistön tunnetuimmista tähtisumuista on Kissansilmäsumu. Sen rakenteet ovat monimutkaisimpia, mitä koskaan on havaittu.
Kissansilmäsumu sijaitsee Lohikäärmeen tähdistössä. Sen löysi brittiläinen tähtitieteilijä William Herschel vuonna 1786.
Näin löydät Lohikäärmeen tähdistön
Kuvassa näet joitakin Lohikäärmeen tähdistön selkeimmin erottuvista tähdistä.
Etamin (γ)
Tieteellinen nimi: Gamma Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Etamin-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,36. Etamin on siten Lohikäärmeen tähdistön (Draconis) kirkkain tähti.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Oranssi/punainen
Etäisyys Maasta: 154 valovuotta
Athebyne (η)
Tieteellinen nimi: Eta Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Athebyne-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,73. Athebyne on siten Lohikäärmeen tähdistön (Draconis) toiseksi kirkkain tähti.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 92,1 valovuotta
Rastaban (β)
Tieteellinen nimi: Beta Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Rastaban-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,79 . Rastaban on siten Lohikäärmeen tähdistön (Draconis) kolmanneksi kirkkain tähti.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 380 valovuotta
Thuban (α)
Tieteellinen nimi: Alpha Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Thuban-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,65. Thubania pidettiin muinaisessa Egyptissä pohjantähtenä, koska se siihen aikaan oli lähinnä taivaan pohjoisnapaa.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Valkoinen/sininen
Etäisyys Maasta: 303,3 valovuotta
Edasich (ι)
Tieteellinen nimi: Iota Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Edasich-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,3.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Vuonna 2002 todettiin, että Edasichia kiertää ainakin yksi planeetta.
Väri: Oranssi
Etäisyys Maasta: 101,20 valovuotta
Altais (δ)
Tieteellinen nimi: Delta Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Altais-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,0. Altaisin voi siksi helposti nähdä ilman kaukoputkea.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Valkoinen/keltainen
Etäisyys Maasta: 97,42 valovuotta
Grumium (ξ)
Tieteellinen nimi: Xi Draconis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Grumium-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,75.
Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.
Väri: Oranssi/punainen
Etäisyys Maasta: 112,55 valovuotta
Löydätkö Pohjantähden? Etsi oppaamme avulla ikoninen tähti yötaivaalta.