tahdisto-leijona
© Shutterstock

Leijona – Näin löydät Leijonan tähdistön

TÄHDISTÖOPAS: Leijonan tähdistö on 12. suurin kaikkiaan 88:sta virallisesta tähdistöstä. Leijonan voi nähdä pohjoisella pallonpuoliskolla tammikuusta kesäkuuhun. Etsi Leijonan tähdistö tähdistöoppaamme avulla ja opi lisää yllämme levittyvästä tähtitaivaasta.

Leijonan tähdistö

Leijonan tähdistö on taivaan 12. suurin tähdistö ja yksi vanhimmista tähdistöistä.

Samoin kuin monen muun kreikkalaisen tähdistön myös Leijonan tähdistön tarina on peräisin Mesopotamiasta (nykyisten Irakin ja Syyrian alueelta), missä tähdistö on mainittu jo 6 000 vuotta vanhoissa nuolenpääkirjoituksissa.

Mesopotamialaiset ja kreikkalaiset uskoivat jumalien sijoittaneen tähdet taivaalle esittämään ihmisille kertomuksia. Ja Leijonan tähdistön tarina on yksi jännittävimmistä.

Leijonan arveltiin edustavan Nemean leijonaa, jonka tappamisen Herakles-sankarin verivihollinen, kuningas Eurystheus, legendan mukaan antoi Herakleelle tehtäväksi.

Nemean leijonan kerrotaan pudonneen Maahan Kuusta tai muualta taivaasta. Leijona oli pelottava otus, joka kaappasi naisia luolaansa houkutellakseen sinne sankarillisia miehiä, jotka sai sitten pistellä poskeensa.

Herakles oli sankarina tunnetusti aivan omaa luokkaansa, ja vaikka leijonan nahka oli niin paksu, ettei nuolikaan sitä lävistänyt, Herakles sai silti leijonasta yliotteen.

Rajussa painiottelussa Herakles tarttui leijonaa kurkusta ja kuristi sen hengiltä. Sen jälkeen hän nylki kuolleelta vastustajaltaan sen paksun nahkan ja ompeli siitä itselleen taljan, joka teki hänet haavoittumattomaksi.

Tappion jälkeen jumalat sijoittivat Leijonan taivaalle muistuttamaan ihmisiä Herakleen urotyöstä.

Leijonasta näyttää sinkoavan tähdenlentoja

Vaikka Leijonan tähdistö ei pohjoisella pallonpuoliskolla oikeastaan näy marraskuussa, sen suuntaan kannattaa silti tähyillä.

Marraskuun 6. ja 30. päivän välisenä aikana näyttää nimittäin Leijonan "pään" alueelta tulevan Leonidien meteoriparvi, joka tuottaa taivaalle jopa 20 tähdenlentoa tunnissa.

Meteoriparvi ei kuitenkaan ole Leijonan tähdistön aikaansaannosta, vaan se muodostuu Tempel–Tuttle-komeetan jäännöksistä. Universumin halki kiitäessään komeetta sinkoaa itsestään avaruuteen pölyä ja pikkukiviä.

Kun komeetan jäännökset iskeytyvät Maan ilmakehään noin 250 000 kilometrin tuntinopeudella ja palavat, syntyy tähdenlentojen ilotulitus, joka piirtää yötaivaalle kipinöiviä viiruja.

Leonidit ovat voimakkaimmillaan joka 33. vuosi, jolloin tunnissa sinkoutuu matkaan kymmeniätuhansia tähdenlentoja. Seuraavan kerran näin tapahtuu vuonna 2034.

Leonidit näyttävät tulevan Leijonan tähdistöstä

Leonidien meteoriparvi nousee joka vuosi marraskuussa Leijonan tähdistön suunnalta. Vuonna 1966 Leonidit olivat erittäin voimakkaita: niistä syntyi jopa 80 000 tähdenlentoa tunnissa. Hyvissä olosuhteissa tarkkailija saattoi siten nähdä 10–20 tähdenlentoa sekunnissa.

© NASA/Ames Research Center/ISAS/Shinsuke Abe and Hajime Yano

Näin löydät Leijonan tähdistön

tahdisto-leijona
/ 12

Denebola (β)

Toinen nimi: Beta Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Denebola-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,1. Denebola tunnetaan myös Leijonan häntänä.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Sinivalkoinen
Etäisyys Maasta: 42 valovuotta

1

Zosma (δ)

Toinen nimi: Delta Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Zosma-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,56.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Sinivalkoinen
Etäisyys Maasta: 58,4 valovuotta

2

Chort (θ)

Toinen nimi: Theta Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Chort-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,24.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Chort on suhteellisen nuori tähti, ”vain” 550 miljoonan vuoden ikäinen. Esimerkiksi Aurinko syntyi 4,6 miljardia vuotta sitten.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 178 valovuotta

3

Sigma Leonis (σ)

Toinen nimi: 77 Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Sigma Leonis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 4.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Sigma Leonis on nuori, vajaan 300 miljoonan vuoden ikäinen tähti. Nuoret tähdet sisältävät enemmän kemikaaleja kuin vanhemmat tähdet. Sigma Leoniksessa arvellaan olevan valtava määrä silikonia.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 210 valovuotta

4

Rho Leonis (ρ)

Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Rho Leonis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,87.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 5 436 valovuotta

5

Eta Leonis (η)

Toinen nimi: 30 Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Eta Leonis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,48.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Valkoinen
Etäisyys Maasta: 1 270 valovuotta

6

Regulus (α)

Toinen nimi: Alpha Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Regulus-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 1,4. Se on siten Leijonan tähdistön kirkkaimmin loistava tähti.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Regulus on Leijonan tähdistön suurin tähti. Sen nimi tarkoittaa pientä kuningasta tai prinssiä. Regulus ei kuitenkaan ole yksittäinen tähti, vaan neljästä tähdestä koostuva tähtijärjestelmä.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 1 270 valovuotta

7

Subra (o)

Toinen nimi: Omocron Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Subra-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,52.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 135 valovuotta

8

Algieba (y)

Toinen nimi: Gamma Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Algieba-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,08

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Vuonna 2009 tähtitieteilijät havaitsivat, että tähteä kiertää massiivinen, 8,7 kertaa Jupiterin kokoinen planeetta.

Väri: Oranssi
Etäisyys Maasta: 130 valovuotta

9

Adhafera (ζ)

Toinen nimi: Zeta Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Adhafera-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,33.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 274 valovuotta

10

Rasalas (μ)

Toinen nimi: Mu Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Rasalas-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,88.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Vuonna 2014 tähtitieteilijät havaitsivat, että tähteä kiertää Maan kaltainen planeetta.

Väri: Valkoinen
Etäisyys Maasta: 124,3 valovuotta

11

Algenubi (ε)

Toinen nimi: Epsilon Leonis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Algenubi-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,98.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 246,6 valovuotta

12
© Shutterstock