Herkuleen tähdistö yötaivaalla
© Shutterstock

Herkules – Näin löydät Herkuleen tähdistön

TÄHDISTÖOPAS: Herkules on yksi taivaan suurimmista tähdistöistä. Pohjoisella pallonpuoliskolla sen voi nähdä toukokuusta elokuuhun. Etsi Herkules tähdistöoppaamme avulla ja opi lisää tähtitaivaasta.

Herkuleen tähdistö

Herkules on viidenneksi suurin tähdistö. Sitä voi tarkkailla sekä pohjoiselta että eteläiseltä pallonpuoliskolta.

Tähdistössä on nähty kreikkalainen puolijumala ja sankari, kreikkalaisnimeltään Herakles, polvistuneena Ladon-lohikäärmeen puoleen. Ladon taas liittyy mytologiassa Lohikäärmeen tähdistöön.

Tarina kertoo Herkuleen tappaneen lohikäärmeen yhtenä 12 tehtävästä, jotka hänelle oli määrätty sovitukseksi siitä, että hän oli murhannut puolisonsa, kuninkaantytär Megaran, ja heidän kaksi lastaan.

Jos kreikkalaissankari pystyisi suorittamaan kaikki tehtävät, hänestä tulisi kuolematon ja hän pääsisi jumalien asuinpaikkaan Olympos-vuorelle.

Yhdessä tehtävässä piti varastaa kultaisia omenoita, joita Zeus oli saanut häälahjaksi äidiltään Heralta. Omenoita vahtivat Atlas-jättiläisen tyttäret hesperidit sekä kauhistuttava lohikäärme, Ladon, jolla joidenkin kertomusten mukaan oli peräti sata päätä.

Myytin mukaan Herkules surmasi Ladonin ja palkinnoksi urheudesta Jupiter-jumala sijoitti Herkuleen tähtitaivaalle.

Herkuleen joukko saa viestin Maasta 25 000 vuoden kuluttua

Pallomainen tähtijoukko Messier 13 loistaa Herkuleen tähdistössä. Valtavassa joukossa on yli 300 000 tähteä, ja se on kirkkain tähtijoukko, jonka voi nähdä meidän leveysasteiltamme.

Messier 13 tunnetaan myös nimellä Herkuleen joukko, ja sen havaitsi ensimmäisenä Edwin Hubble vuonna 1774. Astronomien arvion mukaan pallomainen joukko muodostui noin 11,65 miljardia vuotta sitten, toisin sanoen vain kaksi miljardia vuotta universumin synnyn jälkeen.

Messier 13 on noin 500 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Sen lukuisat tähdet ovat pakkautuneet tiiviisti alueelle, jonka läpimitta on vain 145 valovuotta. Tähtien välimatkat ovat siksi lyhyitä, ja joukon keskuksessa voikin olla 100 tähteä vain kolmen valovuoden laajuisella alueella.

Messier 13 – tähtijoukko Herkuleen tähdistössä

Messier 13, joka tunnetaan myös Herkuleen joukkona, sijaitsee 500 miljoonan valovuoden päässä Herkuleen tähdistössä. Joukkoon kuuluu mm. paljon nuoria, tähtiä synnyttäviä kierteisgalakseja.

© Shutterstock

Ajoittain tähdet ajautuvat niin lähekkäin, että ne törmäävät toisiinsa. Tällöin voi muodostua uusia tähtiä, jotka erottuvat vanhemmista sinisemmällä värillään.

Herkuleen pallomaisen joukon tähtien tiheys sai astronomit vuonna 1974 lähettämään radioviestin tähtijoukkoa kohti. Teoria kuului, että mahdollisuus päästä viestimään avaruusolioiden kanssa olisi suurin alueella, missä taivaankappaleita on hyvin tiheässä.

Viestin suunnitteluun oli osallistunut muun muassa ikoninen Nasa-astronomi Carl Sagan, ja se tehtiin binäärikoodauksella. Viesti kertoo Maasta, esimerkiksi lukujärjestelmästä, ihmiskehosta ja dna:n kaksoiskierteen rakenteesta.

Viesti lähetettiin Arecibon observatoriosta, mutta kestää kauan, ennen kuin tiedetään, ovatko vieraat elämänmuodot vastaanottaneet sen. Pitkän välimatkan vuoksi viestin matka Herkuleen tähdistöön kestää noin 25 000 vuotta.

Näin löydät Herkuleen tähdistön

Herkuleen tähdistö yötaivaalla

Marfak Al Jathih Aisr (μ)

Toinen nimi: Mu Herculis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Marfak Al Jathih Aisr -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,42.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 27 valovuotta

1

Sarin (δ)

Toinen nimi: Delta Herculis
Näennäinen kirkkaus: Sarin on Herkuleen kolmanneksi kirkkain tähti. Maasta katsottuna Sarin-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,1.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 75 valovuotta

2

Epsilon Herculis (ε)

Toinen nimi: 58 Herculis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Epsilon Herculis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,9.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Epsilon Herculis muodostaa kolmen muun tähden (Sophia, Pi Herculis ja Eta Herculis) kanssa Keystone- eli "Päätekivi"-nimisen tähtikuvion.

Vinoneliön muotoinen kuvio edustaa Herkuleen torsoa, ja sen avulla etsitään usein taivaalta sen lähellä olevat kaksi pallomaista joukkoa, Messier 92 ja Messier 13.

Väri: Sininen
Etäisyys Maasta: 154,9 valovuotta

3

Pi Herculis (π)

Toinen nimi: 67 Herculis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Pi Herculis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,15.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Oranssi
Etäisyys Maasta: 375 valovuotta

4

Eta Herculis (η)

Toinen nimi: 44 Herculis
Näennäinen kirkkaus: Maasta katsottuna Eta Herculis -tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 3,48.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 112 valovuotta

5

Rutilicus (ζ)

Toinen nimi: Zeta Herculis
Näennäinen kirkkaus: Rutilicus on Herkuleen toiseksi kirkkain tähti – ja kirkkain tähti Keystone- eli "Päätekivi"-tähtikuviossa.

Maasta katsottuna Rutilicus-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,81.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Oranssi
Etäisyys Maasta: 35 valovuotta

6

Kornephoros (β)

Toinen nimi: Beta Herculis
Näennäinen kirkkaus: Kornephoros on Herkuleen kirkkain tähti. Maasta katsottuna Kornephoros-tähden näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka, magnitudi, on 2,76.

Näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on astronominen luokitusjärjestelmä, joka ilmaisee, miten kirkkaalta taivaankappale vaikuttaa paljain silmin Maasta tarkasteltuna.

Väri: Keltainen
Etäisyys Maasta: 140 valovuotta

7
© Shutterstock