Tähdistöt

Montako tähdistöä on olemassa?

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) julkaisi vuonna 1930 luettelon 88 virallisesta tähdistöstä. Suurin osa tähdistöjen määrittelyistä on peräisin antiikin ajalta ja loput 1500–1700-luvuilta.

Kaikki kreikkalaisen tähtitieteilijän Klaudios Ptolemaioksen tähtiluettelossa mainitut tähdistöt on hyväksytty virallisesti – paitsi yksi. Vanha, laaja tähdistö Argo Navis eli Argo-laiva jaettiin sen valtavan koon vuoksi kolmeksi tähdistöksi, joiden nimet ovat nyt Peräkeula, Köli ja Purje.

Mitkä tähdistöt näkyvät ympäri vuoden?

Koska Maa pyörii oman akselinsa ympäri ja samalla kiertää Aurinkoa, tähtien ja tähdistöjen sijainti Maasta katsottuna näyttää muuttuvan – sekä yhden yön että koko vuoden kuluessa. Siksi jotkin tähdistöt näkyvät vain tiettyinä vuodenaikoina ja niitä voi tarkkailla vain joko pohjoiselta tai eteläiseltä pallonpuoliskolta tiettyinä ajanjaksoina.

Jotkin tähdistöt ovat kuitenkin näkyvissä vuoden ympäri. Pohjoisella pallonpuoliskolla näkyvät aina Kassiopeia, Kefeus, Lohikäärme, Iso karhu ja Pieni karhu, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvät Köli, Kentauri ja Etelän risti.

Tietyt tähdistöt voi nähdä koko vuoden siksi, että ne koostuvat niin sanotuista sirkumpolaarisista tähdistä eli navanympärystähdistä. Tähdistöt ovat lähellä joko pohjoista tai eteläistä taivaankappaleiden liikkeiden keskusta eli taivaannapaa.

Mihin tähdistöön SIrius kuuluu?

Taivaan kirkkain tähti on Sirius, joka tunnetaan myös Koirantähtenä, koska se kuuluu Ison koiran tähdistöön. Sirius vaikuttaa usein välkkyvän spektrin eri väreissä. Se johtuu siitä, että jatkuvassa liikkeessä olevan ilmakehän väreily taivuttaa ilmakehän läpi kulkevaa valoa. Tämän ilmiön vuoksi kaikki tähdet tuikkivat. Siriuksessa värien vaihtelu näkyy erityisen selvästi, koska se on hyvin matalalla horisontin yllä ja tällöin sen valo kulkee pisimmän mahdollisen matkan ilmakehän halki.