TIETOJA PALLAS-ASTEROIDISTA
Pallas on asteroidivyöhykkeen kolmanneksi suurin kappale. Löytöjärjestyksessä se on toinen, ja siksi sen virallinen nimi on 2 Pallas.
Saksalainen Wilhelm Olbers löysi 28. maaliskuuta 1802 asteroidin, joka sai nimensä kreikkalaisen viisauden jumalattaren Pallas Athenen mukaan. Pallas on juuri nyt oppositiossa eli samalla linjalla Maan ja Auringon kanssa ja niin lähellä meitä kuin se voi olla Aurinkoa kiertävällä radallaan: vain noin 210 miljoonan kilometrin päässä.
Hiilikondriitti-tyyppiset meteoriitit voivat olla peräisin Pallaksen ja muiden asteroidien törmäyksistä.
Pallaksen läpimitta on reilut 500 kilometriä, ja se koostuu kivilajeista, joita esiintyy myös harvinaisissa hiilikondriiteiksi kutsutuissa meteoriiteissa.
Ne sisältävät ainejyväsiä, jotka ovat kasautuneet alkuperäisen, Aurinkokunnan muodostaneen tähtipölyn ympärille, esimerkiksi orgaanisia aminohappoja ja vesipitoisia mineraaleja.
OPAS PALLAS-ASTEROIDIIN
Skandinavian eteläosassa Pallas on puoliltaöin hyvin matalalla eteläisen horisontin yllä.
Toimi näin:
Missä ja milloin?
Pallas on oppositiossa tammikuun 16. päivänä klo 6.46. Se ei kuitenkaan tämänkertaisessa oppositiossaan nouse Suomessa horisontin yläpuolelle.
Esimerkiksi Tanskassa ja Skånessa Pallas näkyy 15.–16. tammikuuta puoliltaöin suoraan etelässä, mutta vain nipin napin horisontin yläpuolella.
Näkyvyys?
Pallas on seuraavan kerran oppositiossa 17.5.2024. Tuolloinkaan se ei näy Suomessa, koska kevättaivas on liian valoisa. Sitä seuraavassa oppositiossa, 10.8.2025, Pallas näkyy Etelä-Suomessa, mutta pohjoisessa on liian valoisaa.