Harsosumu
Noin 8 000 vuotta sitten eräs tähti päätti päivänsä rajussa supernovaräjähdyksessä. Sen jäännöksistä muodostui nykyään Harsosumuna tunnettu valtava kosminen sumu.
Tähti aloitti elämänsä fuusioimalla vetyatomeja heliumiksi, ja helium fuusioitui sen jälkeen hiileksi. Tällä tavoin tähti muodosti yhä raskaampia alkuaineita.
Prosessissa syntyi voimakasta ulospäin suuntautunutta energiaa, joka pullisti tähden kuin pallon.
Kun tähden piti alkaa fuusioida rautaa raskaampia alkuaineita, ulospäin suuntautunut prosessi pysähtyi ja sen sijaan tähden ydin luhistui suurella voimalla.
Šokkiaalto muotoili Harsosumua
Koska tähti oli valtava, 20 kertaa niin suuri kuin Aurinko, se räjähti pian luhistumisensa jälkeen supernovana.
Sen ydin puristui äärimmäisen tiheäksi neutronitähdeksi, kun taas tähden loppuosa pyyhkiytyi avaruuteen tähtipölypilveksi, jota kutsutaan supernovajäännökseksi.
Tähtitieteilijät arvelevat, että Harsosumun muodostanut tähti puhalsi ennen räjähtämistään avaruuteen voimakasta tuulta.
Tuuli muodosti tähtienväliseen kaasuun suuren kuplan.
Kun supernovaräjähdyksen šokkiaalto osui kuplan seinämään, Harsosumu sai luonteenomaisen muotonsa.
Opas: Tähtisumu
Noin kello 23 Harsosumu on korkealla kaakon suunnalla.
MISSÄ JA MILLOIN?
Sumu näkyy hyvin kuukauden alkupuoliskolla, parhaiten pian 8. päivän uudenkuun jälkeen.
Elokuun 15. päivänä noin klo 23 Harsosumu näkyy korkealla kaakossa, kuitenkin sitä alempana, mitä pohjoisemmasta sitä katsot. Puolenyön
jälkeen sumu siirtyy nopeasti länttä kohti.
NÄKYVYYS?
Yötaivaalla sumu vaikuttaa kuusi kertaa niin suurelta kuin täysikuu, ja näet helposti sen kirkkaimmat alueet kiikarilla. Sitä varten pitää kuitenkin hakeutua paikkaan, missä ei ole keinovaloa, tai kiinnittää kiikariin valosaastesuodatin.