Harsosumun hehkuvista väreistä paljastuvat muun muassa alkuaineiden tiheyden ja lämpötilan erot.

© Hubble/ESA & NASA

Supernovajäännös loistaa yössä

Valtava aavemainen Harsosumu levittyy taivaalla yli kuusi kertaa Kuun läpimittaa vastaavalle alueelle.

perjantai 2. marraskuuta 2018 teksti Jesper Grønne

Noin 8 000 vuotta sitten eräs tähti päätti päivänsä rajussa supernovaräjähdyksessä. Tähden jäännöksistä muodostui nykyään Harsosumuna tunnettu valtava kosminen sumu.

Tähdestä tuli supernova, kun sen sisuksen rauta-atomit eivät enää voineet fuusioitua raskaammiksi alkuaineiksi.

Fuusioprosessit alkavat niin, että vetyatomit yhdistyvät heliumiksi, joka puolestaan fuusioituu hiileksi.

Näin tähti muodostaa yhä raskaampia alkuaineita. Prosessissa syntyy voimakasta ulospäin suuntautuvaa energiaa, joka pullistaa tähden kuin pallon.

Kun tähden pitäisi alkaa fuusioida rautaa raskaampia alkuaineita, se tarvitsee lisää energiaa.

Tällöin ulospäin suuntautuva prosessi pysähtyy ja sen sijaan painovoima ottaa vallan niin, että tähden ydin luhistuu. 

Šokkiaalto muotoili Harsosumua

Jos tähti on tarpeeksi suuri – vähintään seitsemän kertaa Auringon massainen – se räjähtää heti luhistumisensa jälkeen supernovana.

Sen ydin puristuu äärimmäisen tiheäksi neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi, kun taas tähden loppuosa pyyhkiytyy avaruuteen ja päätyy tähtipölypilveksi, jota kutsutaan supernovajäännökseksi.

Tähtitieteilijät arvelevat, että Harsosumun muodostanut tähti puhalsi ennen räjähtämistään avaruuteen voimakasta tuulta. Tuuli muodosti tähtienväliseen kaasuun suuren kuplan.

Kun supernovaräjähdyksen šokkiaalto osui kuplan seinämään, Harsosumu sai luonteenomaisen muotonsa.

TOIMI NÄIN

  • Marraskuun alussa löydät Harsosumun noin 30 astetta horisontin yläpuolelta lännestä. Vähiten tarkkailua häiritsevää valoa on marraskuun 7. päivän uudenkuun vaiheilla.

  • Paras näkymä Harsosumuun avautuu alkuillasta ennen kuin sumu kiertyy pitkälle länteen ja laskeutuu alemmas. Kello 19 sumu on etelässä ja kello 22:n paikkeilla lännessä.

  • Yötaivaalla sumu vaikuttaa kuusi kertaa niin suurelta kuin Kuu, ja näet helposti sen kirkkaimmat alueet kiikarilla. Sitä varten pitää kuitenkin hakeutua paikkaan, missä ei ole keinovaloa.

Tähdet kuolevat rysähtäen

Kun raskaan tähden rauta alkaa fuusioitua raskaammiksi alkuaineiksi, tähdessä kaappaa vallan sen oma painovoima ja tähti räjähtää.

Lähde löytöretkelle universumiin

Harsosumu on vain yksi yötaivaan mielenkiintoisista ilmiöistä. 

Jos sormesi syyhyävät päästä tutkimaan maailmankaikkeuden ihmeitä, hanki nyt itsellesi täydellinen aloituspakkaus:

  • Laadukas kiikari, jolla voit tarkkailla Aurinkokuntaa.
  • Opas tähtitaivaan tapahtumiin vuonna 2018, jotta tiedät, mihin suuntaan ja milloin taivasta kannattaa tähyillä.
  • Kaksi Tieteen Kuvalehteä, jotka antavat lisävinkkejä taivaan tapahtumista.

Myöhemmin tänä vuonna voit suunnata kiikarin muun muassa kohti Orionin tähdistöä ja tarkkailla punaista ylijättiläistä Betelgeuzea. Tähti räjähtää pian supernovana, joten kiiruhda katsomaan sitä, ennen kuin se tuhoutuu. 

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: