Linnunradan naapurista löytyi pimeää ainetta

Pian alkuräjähdyksen jälkeen 13,8 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeudessa pimeä aine kasautui möykyiksi, jotka vetivät puoleensa tavallista ainetta niin paljon, että siitä syntyivät ensimmäiset tähdet ja galaksit.

Näin on selitetty muun muassa kotigalaksimme Linnunradan synty.

Sen jälkeen Linnunrata on kasvanut vetämällä puoleensa tähtiä ja muuta ainetta ympäriltään, muun muassa naapuristonsa pienistä tähtijoukoista.

Linnunradan ulkopuolisista tähtijoukoista on nyt havaittu pimeää ainetta.

Pimeä aine pitää tähdet koossa

Pimeää ainetta ei voida nähdä suoraan, koska siitä ei lähde valoa eikä muuta säteilyä. On silti arveltu, että Linnunradassa on kuusi kertaa niin paljon pimeää ainetta kuin tavallista materiaa.

Muuten Linnunradan painovoima ei riittäisi pitämään tähtiä koossa.

Pimeä aine paljastui, kun Harvardin ja Princetonin yliopistoissa tutkittiin Gaia-luotaimen kuvia. Gaia on kartoittanut yli miljardin tähden paikan Linnunradassa ja sen naapuristossa.

Linnunradan ulkopuolella on tähtivirtoja, jotka syntyvät, kun Linnunrata vetää naapuritähtiä itseensä.

Yhdessä näistä virroissa, GD1:ssä, on aukkoja, jotka yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan ovat syntyneet, kun virta on osunut pimeän aineen tiivistymään.

Havainto vahvistaa teorian, jonka mukaan Linnunradassa ja sen lähistöllä on tiheitä pimeän aineen alueita.

Kolari pimeän aineen kanssa

Linnunradan naapurissa on tähtijoukkoja, joista virtaa tähtiä Linnunrataan. Yhdessä tällaisessa tähtivirrassa olevat aukot (punainen nuoli) viittaavat siihen, että tähdet törmäävät pimeään aineeseen.