Katso Jupiteria ja sen neljää suurinta kuuta

KUUOPAS: 20. elokuuta on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia Aurinkokunnan suurinta planeettaa, Jupiteria. Juuri nyt Jupiter on radallaan lähinnä Maata. Jos elokuussa on muutama peräkkäinen kirkas yö, voit seurata kiikarilla myös Jupiterin neljää suurinta kuuta.

KUUOPAS: 20. elokuuta on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia Aurinkokunnan suurinta planeettaa, Jupiteria. Juuri nyt Jupiter on radallaan lähinnä Maata. Jos elokuussa on muutama peräkkäinen kirkas yö, voit seurata kiikarilla myös Jupiterin neljää suurinta kuuta.

Shutterstock

Aurinko, Maa ja Jupiter ovat nyt samalla linjalla niin, että Maa jää Auringon ja Jupiterin väliin. Asetelmaa kutsutaan oppositioksi.

Koska Maan ja Jupiterin etäisyys on nyt lyhin mahdollinen, Jupiter näkyy hyvin, tosin vain eteläisimmässä Suomessa, missä se nousee matalalle horisontin yläpuolelle. Pohjoisessa se ei nouse näkyviin lainkaan.

Jupiteria kiertää 79 kuuta. Suurin niistä, Ganymedes, on koko Aurinkokunnan suurin kuu. Se on Merkurius-planeettaakin suurempi.

Jupiter on Aurinkokunnan suurin planeetta sekä läpimitaltaan että massaltaan. Sillä on massaa kaksi kertaa niin paljon kuin Aurinkokunnan muilla planeetoilla yhteensä, ja sillä on toiseksi eniten kuita Aurinkokunnassa – vain Saturnuksella on enemmän.

Kuita löytyy koko ajan lisää: 15 vuonna 2015, kaksi vuonna 2016 ja 10 vuonna 2018. Artikkelin kirjoitushetkellä niitä tunnettiin 79.

Suuria kuita voi tarkkailla kiikarilla

”Uusimmat” kuut ovat tosin niin pieniä, että ne erottuvat vain isoilla kaukoputkilla.

Toisaalta Jupiterin neljä suurinta kuuta – Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto – ovat niin suuria, että ne voi erottaa kiikarilla. Ne löysi Galileo Galilei jo vuonna 1610, ja niitä kutsutaankin Galilein kuiksi.

Jupiterin Io-kuun pinta on lukuisien tulivuorien täplittämä. Io-kuu on Aurinkokunnan vulkaanisesti aktiivisin kappale, ja sen tulivuoret sylkevät ainetta yli 400 kilometrin päähän avaruuteen.

© NASA

Jos tarkkailet Jupiteria useina peräkkäisinä öinä, voit nähdä isojen kuiden tanssivan planeetan ympärillä. Toisinaan jokin niistä puikahtaa piiloon planeetan taakse tai hukkuu siitä heijastuvaan valoon.

© NASA

Ilmiön taustaa: Kuut viilettävät vinhaa vauhtia

Jupiterin neljä suurinta kuuta (Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto) kiertävät planeettaa niin nopeasti, että niiden asetelma muuttuu päivittäin. Kukin vaakaviiva kuvaa uutta vuorokautta.

Opas Jupiterin kuihin

Jupiter näkyy 16 asteen korkeudella suoraan etelässä.

©

Milloin?

Jupiterin ollessa oppositiossa 20. elokuuta voit nähdä planeetan ja sen neljä suurinta kuuta selvästi lähes koko yön.

Missä?

Jupiter on klo 1.30 aikaan reilun 16 asteen korkeudella suoraan etelän horisontin yllä. Jupiterin vasemmalla puolella ulompana on Ganymedes ja sisempänä Io, oikealla on sisempänä Europa ja ulompana Kallisto.

Miten?

Jupiter on helppo erottaa paljain silminkin, sillä se loistaa taivaalla tähtiä kirkkaampana. Nähdäksesi myös Jupiterin kuut tarvitset kuitenkin kiikarin. Etsi käsillesi tukea, jotta kiikari ei tärise.

LISÄÄ AURINKOKUNNAN KUISTA

Äärimmäiset sääolot hallitsevat Aurinkokunnan kuita

Kun Neil Armstrong laskeutui Kuuhun 21. heinäkuuta 1969, hän astui autiolle ja harmaalle, kallioista ja hienoisesta pölystä koostuvalle pinnalle.

Muissa Aurinkokunnan kuissa ympäristö ei ole lainkaan näin vakaa ja rauhallinen. Naapuriemme kuut ovat valtavia, jäisiä ja joskus vaarallisiakin.

© Goddard/nasa

Aurinkokunnan kuut numeroina

12 ihmistä

on astunut Kuun pinnalle. Viimeksi Kuussa on kävellyt astronautti Eugene Cernan vuonna 1972.

214 kuuta

tunnetaan Aurinkokunnasta. 161 niistä kiertää kaasuplaneettoja Jupiteria ja Saturnusta.

400 tulivuorta toimii

aktiivisesti Jupiterin Io-kuussa. Kuun olosuhteet kuuluvat Aurinkokunnan ankarimpiin.

20–40 miljoonan vuoden

kuluttua Mars törmää Phobos-kuuhunsa, jota planeetan vahva painovoima vetää puoleensa.

5 268 kilometriä

on Jupiterin Ganymedes-kuun läpimitta. Se onkin Aurinkokunnan suurin kuu.

15 kilometrin

paksuinen jää peittää Jupiterin Europa-kuun pintaa. Mittaukset viittaavat siihen, että pinnan alle kätkeytyy 150 kilometriä syvä meri.

−235 °C

on lämpötila Neptunuksen suurimman kuun, Tritonin, pinnalla. Triton on yksi koko Aurinkokunnan kylmimmistä taivaankappaleista.

TUTKIMUS

Sen jälkeen, kun Apollo 17 -alus palasi Maahan 48 vuotta sitten, ei Kuun pinnalle ole astunut yksikään avaruuslentäjä. Nyt edessä on ehkä uusi suuri harppaus miehitettyjen kuulentojen ohjelmassa.

Vuonna 2017 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen, joka velvoittaa avaruushallinto Nasan jälleen valmistelemaan astronauttien lähettämistä Kuuhun.

© NASA

VIRSTANPYLVÄÄT

1610: Galilein kaukoputkeen osui neljä uutta kuuta

Astronomi Galileo Galilei löysi ensimmäisenä kohteita, jotka kiertävät muuta kappaletta kuin Maata tai Aurinkoa, kun hän tarkkaili Jupiterin neljää kuuta.

© NATIONAL MARITIME MUSEUM

1846: Lassell näki suuren Neptunuksen kuun

Brittiastronomi William Lassell havaitsi Neptunuksen suurimman kuun, Tritonin, vain 17 päivää sen jälkeen, kun Neptunus oli löydetty.

© NASA

1959: Neuvostoliiton luotain kuvasi pimeää puolta

Luna 3 otti ensimmäisen kuvan Kuun Maahan näkymättömästä puolesta. Maasto oli epätasaista, ja iskeytymiskraattereita oli enemmän kuin etupuolella.

© NASA

1989: Voyager lisäsi kuusi kuuta Neptunukselle

Voyager 2 -luotain rekisteröi Neptunuksen ympäriltä kuusi uutta kuutta. Nykyään Neptunuksen kuita tunnetaan 14. Viimeisin löydettiin 2013.

© NASA

1993: Avaruusluotain ikuisti asteroidin kuun

Galileo-luotain otti kuvan Ida-asteroidin pienestä Dactyl-kuusta. Sitä ennen ei ollut tiedetty, että myös asteroideilla voi olla kuita kiertoradallaan.

© NASA

2016: Kuun geysirit ovat ehkä elämän merkkejä

Hubble-teleskooppi kuvasi Jupiterin Europa-kuuta, josta suihkuaa vettä geysireinä. Geysirit ovat peräisin sisäosien merestä, jossa voi olla elämää.

© NASA

2019: Saturnus nousi johtoon kuutilastossa

Yhdysvaltalaistutkijat löysivät Saturnuksen ympäriltä 20 uutta kuuta. 82 tunnetulla kuullaan Saturnus ohitti siihen asti kuutilastoa johtaneen Jupiterin.

© NASA

TULEVAISUUS

Elämää etsitään myös eksoplaneettojen kuista

8 000 valovuoden päässä Maasta planeetta Kepler-1625 b:llä on kiertolainen, Kepler-1625 b I.

Molemmat kiertävät Aurinkoa muistuttavaa tähteä ja sijaitsevat vyöhykkeellä, missä elämää voi periaatteessa syntyä.

Jos kuu koostuu kivestä, siellä esiintyy todennäköisesti vieraita elämänmuotoja.

© NASA

Drone haistelee elämän merkkejä jättiläiskuusta

Vuonna 2026 Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa lähettää Dragonfly-dronen Saturnuksen suurimpaan kuuhun Titaniin. Se etsii – myös nuuhkimalla – jälkiä vedestä ja eloperäisistä aineista, joita tutkijat arvelevat aiemmin olleen Titanissa.

© NASA

Tutka etsii vettä jäisen kuun pinnan alta

Kun Nasa vuonna 2025 laukaisee matkaan Europa Clipper -avaruusaluksen, päämääränä on Jupiterin Europa-kuu. Sen jäisen pinnan alla velloo todennäköisesti suuri meri, jonka tähtitieteilijät toivovat sisältävän jonkinlaisia elämänmuotoja.

© NASA

Luotain analysoi Jupiterin kuun merta

Euroopan avaruusjärjestö Esa aikoo lähettää avaruuteen JUICE-luotaimen vuonna 2021. Luotain asettuu 7,6 vuoden matkan jälkeen Jupiterin kiertoradalle. Sieltä sen on tarkoitus selvittää muun muassa, onko Ganymedes-kuun meressä elämää.

Kepler-1625 b I:n löytyminen oli merkkitapaus, sillä se antaa viitteitä siitä, että Aurinkokunnassa on joukoittain elämän edellytykset täyttäviä eksokuita.

Kepler-1625 b I ei ole suinkaan ainoa kuu, joka elämää etsivillä astronomeilla on tähtäimessään.

Lähivuosina kolmessa avaruushankkeessa haravoidaan elämän merkkejä Aurinkokunnan tunnetuimmista kuista.