Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Katso Jupiteria ja sen neljää suurinta kuuta

KUUOPAS: Heinäkuu tarjoaa oivan mahdollisuuden tutkia Aurinko­kunnan suurinta planeettaa Jupiteria, sillä se on Aurinkoa kiertävällä radallaan nyt lähimpänä Maata. Jos kirkkaita öitä sattuu monta peräkkäin, voit nähdä kiikarilla myös sen neljä suurinta kuuta eli niin sanotut Galilein kuut.

Shutterstock

Aurinko, Maa ja Jupiter ovat nyt samalla linjalla niin, että Maa jää Auringon ja Jupiterin väliin. Asetelmaa kutsutaan oppositioksi.

Koska Maan ja Jupiterin etäisyys on nyt lyhin mahdollinen, Jupiter näkyy hyvin, tosin vain eteläisimmässä Suomessa, missä se nousee matalalle horisontin yläpuolelle. Pohjoisessa se ei nouse näkyviin lainkaan.

Jupiteria kiertää 79 kuuta. Suurin niistä, Ganymedes, on koko Aurinkokunnan suurin kuu. Se on Merkurius-planeettaakin suurempi.

Jupiter on Aurinkokunnan suurin planeetta sekä läpimitaltaan että massaltaan. Sillä on massaa kaksi kertaa niin paljon kuin Aurinkokunnan muilla planeetoilla yhteensä, ja sillä on toiseksi eniten kuita Aurinkokunnassa – vain Saturnuksella on enemmän.

Kuita löytyy koko ajan lisää: 15 vuonna 2015, kaksi vuonna 2016 ja 10 vuonna 2018. Artikkelin kirjoitushetkellä niitä tunnettiin 79.

Suuria kuita voi tarkkailla kiikarilla

”Uusimmat” kuut ovat tosin niin pieniä, että ne erottuvat vain isoilla kaukoputkilla.

Toisaalta Jupiterin neljä suurinta kuuta – Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto – ovat niin suuria, että ne voi erottaa kiikarilla. Ne löysi Galileo Galilei jo vuonna 1610, ja niitä kutsutaankin Galilein kuiksi.

Jupiterin Io-kuun pinta on lukuisien tulivuorien täplittämä. Io-kuu on Aurinkokunnan vulkaanisesti aktiivisin kappale, ja sen tulivuoret sylkevät ainetta yli 400 kilometrin päähän avaruuteen.

© NASA

Jos tarkkailet Jupiteria useina peräkkäisinä öinä, voit nähdä isojen kuiden tanssivan planeetan ympärillä. Toisinaan jokin niistä puikahtaa piiloon planeetan taakse tai hukkuu siitä heijastuvaan valoon.

© NASA

Ilmiön taustaa: Kuut viilettävät vinhaa vauhtia

Jupiterin neljä suurinta kuuta (Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto) kiertävät planeettaa niin nopeasti, että niiden asetelma muuttuu päivittäin. Kukin vaakaviiva kuvaa uutta vuorokautta.

Opas Jupiterin kuihin

Heinäkuun 14.–15. päivän vaiheilla voit Etelä-Suomessa nähdä Jupiterin matalalla etelän horisontissa. Pohjois-Suomessa se ei nouse taivaalle lainkaan. Planeetan vasemmalla ja oikealla puolella olevia kuita voit tarkkailla kiikarilla.

© Stellarium

  • Milloin?

    Etelä-Suomessa Jupiter ja sen isot kuut näkyvät valtaosan heinäkuuta puolenyön jälkeisinä tunteina. Paras tarkkailuaika on 14.7., kun Jupiter on oppositiossa eli vastapäätä Aurinkoa.

  • Missä?

    14.7. aamuyöstä kahdelta näet Jupiterin matalalla etelän horisontin yllä. Pohjois-Suomessa se ei näy lainkaan. Ganymedes ja Europa ovat Jupiterin vasemmalla, Io ja Kallisto oikealla puolella.

  • Miten?

    Jupiter on helppo erottaa paljain silminkin, sillä se loistaa taivaalla tähtiä kirkkaampana. Nähdäksesi myös Jupiterin kuut tarvitset kuitenkin kiikarin. Etsi käsillesi tukea, jotta kiikari ei tärise.

LISÄÄ AURINKOKUNNAN KUISTA

Äärimmäiset sääolot hallitsevat Aurinkokunnan kuita

Kun Neil Armstrong laskeutui Kuuhun 21. heinäkuuta 1969, hän astui autiolle ja harmaalle, kallioista ja hienoisesta pölystä koostuvalle pinnalle.

Muissa Aurinkokunnan kuissa ympäristö ei ole lainkaan näin vakaa ja rauhallinen. Naapuriemme kuut ovat valtavia, jäisiä ja joskus vaarallisiakin.

© Goddard/nasa

Aurinkokunnan kuut numeroina

  • 12 ihmistä

    on astunut Kuun pinnalle. Viimeksi Kuussa on kävellyt astronautti Eugene Cernan vuonna 1972.

  • 214 kuuta

    tunnetaan Aurinkokunnasta. 161 niistä kiertää kaasuplaneettoja Jupiteria ja Saturnusta.

  • 400 tulivuorta toimii

    aktiivisesti Jupiterin Io-kuussa. Kuun olosuhteet kuuluvat Aurinkokunnan ankarimpiin.

  • 20–40 miljoonan vuoden

    kuluttua Mars törmää Phobos-kuuhunsa, jota planeetan vahva painovoima vetää puoleensa.

  • 5 268 kilometriä

    on Jupiterin Ganymedes-kuun läpimitta. Se onkin Aurinkokunnan suurin kuu.

  • 15 kilometrin

    paksuinen jää peittää Jupiterin Europa-kuun pintaa. Mittaukset viittaavat siihen, että pinnan alle kätkeytyy 150 kilometriä syvä meri.

  • −235 °C

    on lämpötila Neptunuksen suurimman kuun, Tritonin, pinnalla. Triton on yksi koko Aurinkokunnan kylmimmistä taivaankappaleista.

TUTKIMUS

Sen jälkeen, kun Apollo 17 -alus palasi Maahan 48 vuotta sitten, ei Kuun pinnalle ole astunut yksikään avaruuslentäjä. Nyt edessä on ehkä uusi suuri harppaus miehitettyjen kuulentojen ohjelmassa.

Vuonna 2017 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen, joka velvoittaa avaruushallinto Nasan jälleen valmistelemaan astronauttien lähettämistä Kuuhun.

© NASA

VIRSTANPYLVÄÄT

  • © NATIONAL MARITIME MUSEUM

    1610: Galilein kaukoputkeen osui neljä uutta kuuta

    Astronomi Galileo Galilei löysi ensimmäisenä kohteita, jotka kiertävät muuta kappaletta kuin Maata tai Aurinkoa, kun hän tarkkaili Jupiterin neljää kuuta.

  • © NASA

    1846: Lassell näki suuren Neptunuksen kuun

    Brittiastronomi William Lassell havaitsi Neptunuksen suurimman kuun, Tritonin, vain 17 päivää sen jälkeen, kun Neptunus oli löydetty.

  • © NASA

    1959: Neuvostoliiton luotain kuvasi pimeää puolta

    Luna 3 otti ensimmäisen kuvan Kuun Maahan näkymättömästä puolesta. Maasto oli epätasaista, ja iskeytymiskraattereita oli enemmän kuin etupuolella.

  • © NASA

    1989: Voyager lisäsi kuusi kuuta Neptunukselle

    Voyager 2 -luotain rekisteröi Neptunuksen ympäriltä kuusi uutta kuutta. Nykyään Neptunuksen kuita tunnetaan 14. Viimeisin löydettiin 2013.

  • © NASA

    1993: Avaruusluotain ikuisti asteroidin kuun

    Galileo-luotain otti kuvan Ida-asteroidin pienestä Dactyl-kuusta. Sitä ennen ei ollut tiedetty, että myös asteroideilla voi olla kuita kiertoradallaan.

  • © NASA

    2016: Kuun geysirit ovat ehkä elämän merkkejä

    Hubble-teleskooppi kuvasi Jupiterin Europa-kuuta, josta suihkuaa vettä geysireinä. Geysirit ovat peräisin sisäosien merestä, jossa voi olla elämää.

  • © NASA

    2019: Saturnus nousi johtoon kuutilastossa

    Yhdysvaltalaistutkijat löysivät Saturnuksen ympäriltä 20 uutta kuuta. 82 tunnetulla kuullaan Saturnus ohitti siihen asti kuutilastoa johtaneen Jupiterin.

TULEVAISUUS

Elämää etsitään myös eksoplaneettojen kuista

8 000 valovuoden päässä Maasta planeetta Kepler-1625 b:llä on kiertolainen, Kepler-1625 b I.

Molemmat kiertävät Aurinkoa muistuttavaa tähteä ja sijaitsevat vyöhykkeellä, missä elämää voi periaatteessa syntyä.

Jos kuu koostuu kivestä, siellä esiintyy todennäköisesti vieraita elämänmuotoja.

  • © NASA

    Drone haistelee elämän merkkejä jättiläiskuusta

    Vuonna 2026 Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa lähettää Dragonfly-dronen Saturnuksen suurimpaan kuuhun Titaniin. Se etsii – myös nuuhkimalla – jälkiä vedestä ja eloperäisistä aineista, joita tutkijat arvelevat aiemmin olleen Titanissa.

  • © NASA

    Tutka etsii vettä jäisen kuun pinnan alta

    Kun Nasa vuonna 2025 laukaisee matkaan Europa Clipper -avaruusaluksen, päämääränä on Jupiterin Europa-kuu. Sen jäisen pinnan alla velloo todennäköisesti suuri meri, jonka tähtitieteilijät toivovat sisältävän jonkinlaisia elämänmuotoja.

  • © NASA

    Luotain analysoi Jupiterin kuun merta

    Euroopan avaruusjärjestö Esa aikoo lähettää avaruuteen JUICE-luotaimen vuonna 2021. Luotain asettuu 7,6 vuoden matkan jälkeen Jupiterin kiertoradalle. Sieltä sen on tarkoitus selvittää muun muassa, onko Ganymedes-kuun meressä elämää.

Kepler-1625 b I:n löytyminen oli merkkitapaus, sillä se antaa viitteitä siitä, että Aurinkokunnassa on joukoittain elämän edellytykset täyttäviä eksokuita.

Kepler-1625 b I ei ole suinkaan ainoa kuu, joka elämää etsivillä astronomeilla on tähtäimessään.

Lähivuosina kolmessa avaruushankkeessa haravoidaan elämän merkkejä Aurinkokunnan tunnetuimmista kuista.

Lue myös:

Jupiter_aurinkokuntateema
Aurinkokunta

Jupiter: Aurinkokunnan suurin

3 minuuttia
Elämä avaruudessa

JUICE lähtee Jupiterin kiertueelle

7 minuuttia
Avaruuslennot

Jupiter tekee selvää aluksista

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota