Kosmiset kolaroijat valaisevat taivasta

Maaliskuu 2023: Yö tarjoaa seurattavaksesi suoranaisen galaktisen taistelun, kun Pyörregalaksi ja sen pikkuveli NGC 5195 tönivät toisiaan taivaalla. Neuvomme, miten voit ihailla vaikuttavaa näkyä omin silmin.

Tietoja galaksien kolarista

Maapallon varhaisten eläinten kehittyessä merissä noin puoli miljardia vuotta sitten galaksi NGC 5195 törmäsi rajusti suurempaan naapuriinsa, Pyörre­galaksiin.

Muutaman sadan miljoonan vuoden kuluttua nämä galaksit kolaroivat jälleen.

Pyörregalaksin läpimitta on noin 60 000 valovuotta. Se on korkeintaan kaksi kolmasosaa Linnunradan koosta.

Galaksit tönivät edelleenkin toisiaan, mikä on todennäköisesti muotoillut Pyörregalaksin hyvin erottuvat kierteishaarat.

Ja galaksi NGC 5195:n painovoima lähettää yhä aaltoja naapurin kaasupilvien läpi niin, että pilvet kasautuvat vaaleanpunaisiksi tihentymiksi ja muodostavat tähtiä epätavallisen ripeään tahtiin.

Uudet sinertävät tähdet puhaltavat ajan mittaan vaaleanpunaisen kaasun tieltään.

Kierteishaarat syntyivät kolareissa

Jättiläismäiset pyörivät tähti-, pöly- ja kaasupilvet muodostivat toisiinsa törmäillessään kierteisgalakseja.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Kaasu-, pöly- ja tähtipilviä:

Universumin varhaisessa historiassa kaasu-, pöly- ja tähtipilvet vetivät toisiaan puoleensa ja muodostivat kasaumia.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Ainekasauman keskus:

Pilvien sisäinen painovoimavaikutus johti siihen, että aine­kasauman ympärille syntyi kiertoliikettä.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Kasauma litistyi:

Kasauma pyöri nopeasti itsensä ympäri – kierroksen noin miljardissa vuodessa – ja litistyi siten kiekoksi.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Galaksi:

Törmäykset muihin galakseihin repivät kiekon tähtiä ja kaasupilviä niin, että ne asettuivat pitkiksi kierteisnauhoiksi.

NGC 5195 on nyt – Maasta katsottuna – Pyörregalaksin takana, ja galakseja yhdistää pölystä muodostuva silta. Vaikka galaksit ovat 25 miljoonan valovuoden päässä meistä, pimeänä iltana näet ne kiikarilla.

Etenkin Pyörregalaksin ydin erottuu hyvin. Se loistaa noin 100 miljoonaa kertaa niin voimakkaasti kuin Aurinko – toisaalta siksi, että tähtiä on äärimmäisen tiheässä, toisaalta siksi, että galaksin keskuksen mustaan aukkoon syöksyvä aine vapauttaa valtavasti energiaa.

Galaksiopas

Pyörregalaksi näkyy klo 22 aikaan 50 asteen korkeudella idän suunnalla.

©

MILLOIN?

Pyörregalaksi näkyy koko vuoden, mutta se on korkealla taivaalla alkukeväästä, jolloin on vielä pimeääkin. Erityisen hyvin sitä voi tarkkailla maaliskuun 21. päivän uudenkuun aikaan.

MISSÄ?

Löydät Pyörregalaksin Otavan tähtikuvion ”kauhanvarren” uloimman tähden yläpuolelta oikealta. Klo 22 aikaan galaksi on noin 50 astetta itäisen horisontin yläpuolella.

MITEN?

Paikasta, jossa ei ole häiritsevää keinovaloa, näet kiikarilla Pyörregalaksin ja sen seuralaisen utuisina valoläikkinä. Pienellä kaukoputkella voit jo erottaa galaksien selkeät kierteishaarat.