Kosmiset kolaroijat valaisevat taivasta

GALAKSIOPAS: Pyörregalaksi ja sen pienempi naapurigalaksi NGC 5195 ovat satoja miljoonia vuosia käyneet keskenään kosmista kamppailua. Kamppailu on tuottanut yhden tähtitaivaan selvimmin erottuvista kierteisgalakseista. Juuri nyt voit omin silmin ihailla sen näyttävää loistetta.

GALAKSIOPAS: Pyörregalaksi ja sen pienempi naapurigalaksi NGC 5195 ovat satoja miljoonia vuosia käyneet keskenään kosmista kamppailua. Kamppailu on tuottanut yhden tähtitaivaan selvimmin erottuvista kierteisgalakseista. Juuri nyt voit omin silmin ihailla sen näyttävää loistetta.

Tietoja galaksien kolarista

Maapallon varhaisten eläinten kehittyessä merissä noin puoli miljardia vuotta sitten galaksi NGC 5195 törmäsi rajusti suureen naapuriinsa, Pyörregalaksiin. Muutaman sadan miljoonan vuoden kuluttua galaksit kolaroivat jälleen.

Galaksit tönivät edelleenkin toisiaan, mikä on ilmeisesti muotoillut Pyörregalaksin hyvin erottuvat kierteishaarat.

Ja NGC 5195:n painovoima lähettää yhä aaltoja naapurin kaasupilvien läpi niin, että pilvet kasautuvat vaaleanpunaisiksi tihentymiksi ja muodostavat tähtiä ripeään tahtiin.

Uudet siniset tähdet puhaltavat ajan mittaan punertavan kaasun tieltään.

Jättiläismäiset pyörivät tähti-, pöly- ja kaasupilvet muodostivat toisiinsa törmäillessään kierteisgalakseja.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Kaasu-, pöly- ja tähtipilviä:

Universumin varhaisessa historiassa kaasu-, pöly- ja tähtipilvet vetivät toisiaan puoleensa ja muodostivat kasaumia.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Ainekasauman keskus:

Pilvien sisäinen painovoimavaikutus johti siihen, että ainekasauman ympärille syntyi kiertoliikettä.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Kasauma litistyi:

Kasauma pyöri nopeasti itsensä ympäri – kierroksen noin miljardissa vuodessa – ja litistyi siten kiekoksi.

© Lotte Fredslund/Shutterstock

Galaksi:

Törmäykset muihin galakseihin repivät kiekon tähtiä ja kaasupilviä niin, että ne asettuivat pitkiksi kierteisnauhoiksi.

NGC 5195 on nyt – Maasta katsottuna – Pyörregalaksin takana, ja galakseja yhdistää pölystä muodostuva silta.

Vaikka galaksit ovat 25 miljoonan valovuoden päässä meistä, pimeänä iltana näet ne kiikarilla.

Etenkin Pyörregalaksin ydin erottuu hyvin. Se loistaa noin 100 miljoonaa kertaa niin voimakkaasti kuin Aurinko – toisaalta siksi, että tähtiä on äärimmäisen tiheässä, toisaalta siksi, että galaksin keskuksen mustaan aukkoon syöksyvä aine vapauttaa valtavasti energiaa.

Galaksiopas

Malstrømgalaksen north east
©

MILLOIN?

Pyörregalaksi näkyy koko vuoden, mutta talven pimeydessä se erottuu taivaalta helpoimmin. Erityisen hyvin sitä voi tarkkailla tammikuun lopulla, kun taivas on tumma juuri ennen uuttakuuta.

MISSÄ?

Löydät Pyörregalaksin Otavan tähtikuvion ”kauhanvarren” uloimman tähden oikealta puolelta. Keskiyön aikaan galaksi on noin 35 astetta koillisen horisontin yläpuolella.

MITEN?

Paikasta, jossa ei ole häiritsevää keinovaloa, näet kiikarilla Pyörregalaksin ja sen seuralaisen utuisina valoläikkinä. Pienellä kaukoputkella voit jo erottaa galaksien selkeät kierteishaarat.