Kosmiset kolaroijat valaisevat taivasta

GALAKSIOPAS: Pyörregalaksi ja sen pienempi naapurigalaksi NGC 5195 ovat satoja miljoonia vuosia käyneet keskenään kosmista kamppailua. Kamppailu on tuottanut yhden tähtitaivaan selvimmin erottuvista kierteisgalakseista. Maaliskuussa voit omin silmin ihailla sen näyttävää loistetta.

NASA

Tietoja galaksien kolarista

Maapallon varhaisten eläinten kehittyessä merissä noin puoli miljardia vuotta sitten galaksi NGC 5195 törmäsi rajusti suureen naapuriinsa, Pyörregalaksiin. Muutaman sadan miljoonan vuoden kuluttua galaksit kolaroivat jälleen.

Pyörregalaksin läpimitta on noin 60 000 valovuotta. Se on vain kolmasosa Linnunradan koosta.

© NASA

Galaksit tönivät edelleenkin toisiaan, mikä on ilmeisesti muotoillut Pyörregalaksin hyvin erottuvat kierteishaarat. Ja NGC 5195:n painovoima lähettää yhä aaltoja naapurin kaasupilvien läpi niin, että pilvet kasautuvat vaaleanpunaisiksi tihentymiksi ja muodostavat tähtiä ripeään tahtiin.

Uudet siniset tähdet puhaltavat ajan mittaan punertavan kaasun tieltään.

Kierteishaarat syntyivät kolareissa

Jättiläismäiset pyörivät tähti-, pöly- ja kaasupilvet muodostivat toisiinsa törmäillessään kierteisgalakseja.

Kaasu-, pöly- ja tähtipilviä:

Universumin varhaisessa historiassa kaasu-, pöly- ja tähtipilvet vetivät toisiaan puoleensa ja muodostivat kasaumia.

Ainekasauman keskus:

Pilvien sisäinen painovoimavaikutus johti siihen, että ainekasauman ympärille syntyi kiertoliikettä.

Kasauma litistyi:

Kasauma pyöri nopeasti itsensä ympäri – kierroksen noin miljardissa vuodessa – ja litistyi siten kiekoksi.

Galaksi:

Törmäykset muihin galakseihin repivät kiekon tähtiä ja kaasupilviä niin, että ne asettuivat pitkiksi kierteisnauhoiksi.

NGC 5195 on nyt – Maasta katsottuna – Pyörregalaksin takana, ja galakseja yhdistää pölystä muodostuva silta. Vaikka galaksit ovat 25 miljoonan valovuoden päässä meistä, pimeänä iltana näet ne kiikarilla.

Etenkin Pyörregalaksin ydin erottuu hyvin. Se loistaa noin 100 miljoonaa kertaa niin voimakkaasti kuin Aurinko – toisaalta siksi, että tähtiä on äärimmäisen tiheässä, toisaalta siksi, että galaksin keskuksen mustaan aukkoon syöksyvä aine vapauttaa valtavasti energiaa.

Galaksiopas

Pyörregalaksi näkyy korkealla taivaalla idässä Otavan ja Ajokoirien (Canes Venatici) tähdistön välissä. Sininen välkkyvä neliö osoittaa sen sijainnin.

  • MISSÄ JA MILLOIN?

    Pyörregalaksi näkyy koko vuoden, mutta se on korkealla taivaalla alkukeväästä, jolloin on vielä pimeääkin. Erityisen hyvin sitä voi tarkkailla uudenkuun aikaan maaliskuussa ja huhtikuussa.

    Löydät Pyörregalaksin Otavan tähtikuvion ”kauhanvarren” uloimman tähden yläpuolelta oikealta. Keskiyön aikaan galaksi on noin 70 astetta itäisen horisontin yläpuolella.

  • NÄKYVYYS?

    Paikasta, jossa ei ole häiritsevää keinovaloa, näet kiikarilla Pyörregalaksin ja sen seuralaisen utuisina valoläikkinä. Pienellä kaukoputkella voit jo erottaa galaksien selkeät kierteishaarat.

Lue myös:

Galaksit

Tähtitaivas koko lokakuussa: Katsele kaukaista galaksia paljain silmin

4 minuuttia
Tähdet

Nuoret jättitähdet ovat raivanneet kaasut tieltään

1 minuuttia
Tähdet

Koko kesäkuu: Jääkidepilvet valaisevat taivasta

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!