Kaikki tähdet syttyvät samalla tavalla: kun kaasupilvi luhistuu, energiaa tuottavat fuusioreaktiot alkavat. Kun polttoaine loppuu, tähti sammuu.
Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin, sillä tähtien elinkaari riippuu niiden koosta.
Kun pienimmät tähdet palavat rauhallisesti loppuun miljardien tai biljoonien vuosien kuluessa, suurimpien tähtien elämä jää lyhyeksi ja päättyy rajuun supernovaräjähdykseen.
Tähti syntyy kaasupilvestä
Tähden syntymä alkaa siitä, että valtava kaasupilvi luhistuu omasta painostaan. Proto- eli esitähden keskustan lämpötila nousee niin korkeaksi, että vety-ytimet alkavat sulautua yhteen. Fuusio tuottaa sen energian, joka sytyttää tähden.
Punainen kääpiö: pienin elää pisimpään
Punaiset kääpiöt ovat maailmankaikkeuden pienimpiä ja yleisimpiä tähtiä. Niiden massa on 8–60 prosenttia Auringon massasta, ja ne ovat selvästi Aurinkoa himmeämpiä.
Pieni tähti palaa loppuun miljardien tai jopa biljoonien vuosien kuluessa ja muuttuu lopulta valkoiseksi kääpiöksi kutsutuksi Maan kokoiseksi valkohehkuiseksi jäänteeksi.
Keltainen kääpiö: Aurinko on keski-iässä
Auringon kokoiset tähdet ovat keltaisia kääpiöitä. Isompina ne ovat punaisia kääpiöitä paljon lyhytikäisempiä. Noin 10 miljardin vuoden elinkaari tarkoittaa, että 4,6 miljardia vuotta vanhan Auringon ytimessä riittää vielä kauan vetyä.
Kun vety loppuu, keltainen kääpio paisuu punaiseksi jättiläiseksi ja muuttuu lopulta valkoiseksi kääpiöksi, jota ympäröi planetaarinen sumu.
Sininen jättiläinen: Kiihkeä elämä
Sininen jättiläinen vastaa massaltaan vähintään kahdeksaa Aurinkoa. Tähden sisällä vallitseva valtava paine kiihdyttää fuusiota niin, että polttoaine ei riitä yleensä edes miljardiksi vuodeksi.
Kun tähti palaa loppuun, se räjähtää supernovana. Voimakkaan valonvälähdyksen myötä tähdestä tulee hyvin tiivis jäänne, joka on joko neutronitähti tai musta aukko.
Isoimmat tähdet: Jätit häviävät jäljettömiin
Monet taivaalla tuikkivat tähdet kuuluvat suurimpiin sinisiin ylijättiläisiin. Esimerkiksi Orionin tähdistön Rigel on 117 000 kertaa niin kirkas kuin Aurinko. Rigel palaa loppuun muutamassa miljoonassa vuodessa.
Osan jättiläisistä uskotaan luhistuvan suoraan mustaksi aukoksi. Suurimmat niistä voivat sen sijaan räjähtää pair instability- eli PISN-supernovana, joista ei synny neutronitähteä eikä mustaa aukkoa.
Kuolleista syntyy eläviä
Kun tähti saavuttaa elinkaarensa pään, yleensä vain pieni osa sen aineesta päätyy valkoiseen kääpiöön, neutronitähteen tai mustaan aukkoon. Kuoleva tähti leviää enimmäkseen galaksiin kaasuna ja pölynä. Niistä voi muodostua jotain uutta.
Aurinko perustuu tähteisiin
Kuolleista tähdistä peräisin olevat kaasu- ja pölypilvet tiivistyvät uusiksi taivaalla tuikkiviksi tähdiksi. Auringon kaltaiset suhteellisen nuoret tähdet sisältävät edeltäjien jäännöksiä.