Katso taivaalle: Joutsenen tähdistössä piilee kaasusumuja ja kaksoistähtiä
Supernovajäänteitä, kaksoistähtiä ja valtavia kaasusumuja – Joutsenen tähdistöstä löytyvät nämä kaikki.
Joutsenen tähdistöön kuuluu muun muassa Cirrus-sumu, joka on supernovajäänne.
Pohjoisella pallonpuoliskolla Joutsen on selvimmin erottuvia tähdistöjä.
Katso kohti itää ja etsi kirkas Deneb-tähti – se johdattaa sinut näkemään kaikkeuden upeimpiin kuuluvia ilmiöitä.
Uudenkuun aikaan toukokuun 25. päivän vaiheilla on Etelä-Suomessa mainio tilaisuus tarkkailla Joutsenen tähdistöä.
Vety maalaa tähtitaivaan punaiseksi
Kuun valo ei häiritse, ja iltahämärä pimenee puoleenyöhön mennessä. Suuntaa kiikarisi kohti Linnunradan hohtavaa vyötä idän suunnalla. Voit ihailla näkymiä aamunkoittoon asti.
Uloimpana Joutsenen oikeassa ”siivessä” on kaksoistähti Mu Cygni (μ Cygni), ja saman siiven keskellä on 5 000 vuotta vanhan supernovan jäänne – Cirrus- sumu.
Vaikuttavimpia ovat kuitenkin Joutsenen ”ruumiiseen” kuuluvat laajat kaasusumut. Pohjois-Amerikka- ja Pelikaanisumu koostuvat vedystä ja värjäävät öisen tähtitaivaan punaiseksi.
Kosminen säteily punertaa sumut
Kaasusumujen välissä leijuva pölypilvi saa ne näyttämään erillisiltä.
Joutsenen kaksi suurta kaasusumua on nimetty ulkomuotonsa mukaan: Pohjois-Amerikka-sumu muistuttaa mannerta ja Pelikaanisumu lintua. Kaksi kaasusumua ovat tosiasiassa yhtä ja samaa sumua, mutta niiden ja Maan väliin levittäytyy kosminen pölypilvi, joka peittää niistä tulevan valon.
Pöly muodostaa sumun keskelle mustan alueen, jonka vuoksi valtava sumu näyttää jakautuvan kahdeksi. Punainen valo johtuu sumujen sisältämästä vedystä. Alueen tähdistä tuleva voimakas ultraviolettisäteily ionisoi vetyatomeja eli irrottaa niistä elektronin.
Kun vapaat elektronit entistä runsasenergiaisempina jälleen yhdistyvät atomeihin, ylijäämäenergia vapautuu synnyttäen punaista valoa.