Halleyn komeetan jäännökset piirtävät taivaalle valojuovia
Meteoriparvi
Eta-Akvaridien meteoriparvi ilmestyy taivaalle keväisin huhti- ja toukokuussa.
Meteorit ovat jäännöksiä Halleyn komeetasta, joka käväisee Maan tuntumassa 75 vuoden välein – viimeksi 1986 ja seuraavan kerran 2061.
Matkallaan Aurinkokunnan halki komeetta jättää jälkeensä pölyä, joka koostuu jäästä ja pienistä kivenkappaleista. Kun Maa vuosittain törmää tähän pölyyn, pienet hiukkaset palavat ilmakehässä ja ne nähdään tähdenlentoina.
Eta-Akvaridit jättävät taivaalle hehkuvia juovia, jotka pysyvät näkyvissä useita sekunteja.
Halleyn komeetasta on lähtöisin myös lokakuussa esiintyvä Orionidien meteoriparvi.
Eta-Akvaridit tunnetaan erityisen suuresta nopeudesta, jolla ne iskeytyvät ilmakehään. Törmäykset tapahtuvat noin 237 000 kilometrin tuntinopeudella.
Kovan vauhdin vuoksi niistä jää taivaalle hehkuvia valojuovia, jotka saattavat pysyä näkyvissä useita sekunteja, jopa minuutteja.
Tähdenlento-opas
-
MISSÄ JA MILLOIN?
Eta-Akvaridien maksimi on 5.–6. toukokuuta, ja parhaiten niitä voi havainnoida juuri ennen auringonnousua. Meteoriparvesta lähtee noin 10–30 tähdenlentoa tunnissa.
Meteorien lähtökohta on idässä Vesimiehen tähdistössä (Aquarius), mutta ne voivat ilmestyä näkyviin kaikkialla taivaalla. Ne erottuvat parhaiten kaakossa ja etelässä, missä taivas on tummempi.
-
NÄKYVYYS?
Tähdenlennoista saat upeita kuvia. Aseta kamera jalustalle ja käytä laajakulmaobjektiivia. Kun käytät erillistä tai kiinteää intervallilaukaisinta, kamera ottaa kuvia tasaisin väliajoin.
