Algol
Nyt voit tarkkailla Algolia, jonka kirkkaus aina 69 tunnin välein putoaa 30 prosenttiin ja palaa 10 tunnin kuluttua normaaliksi.
Algol tarkoitti muinaisarabian kielessä paholaista, ja sitä sanotaankin paholaisen tähdeksi.
Algol koostuu kirkkaasta sinivalkoisesta ja himmeästä punaisesta tähdestä.
Algolin vilkkuminen vaivasi astronomeja pitkään, kunnes vuonna 1782 englantilainen John Goodricke huomasi valon vaihtelusta tarkan säännöllisyyden.
Noin sata vuotta myöhemmin selvisi lopullisesti, että Algol on kaksoistähti. Tähdet kiertävät toisiaan niin lyhyillä radoilla, että niitä ei voi kaukoputkellakaan erottaa toisistaan.
Maasta katsottuna toinen tähdistä näyttää aina peittävän toisen. Koska toinen tähdistä on paljon kirkkaampi, niiden yhteiskirkkaus vähenee selvästi, kun himmeä tulee kirkkaan eteen ja peittää sen valon. Valon vaihtelua mittaamalla voidaan laskea muun muassa tähtien läpimitta ja massa.
Opas Algolin tarkkailuun
MISSÄ JA MILLOIN?
Algol on Perseuksen tähdistön toiseksi kirkkain tähti. Pian puolenyön jälkeen 20.–21. syyskuuta voit nähdä Algolin noin 45 asteen korkeudella idän horisontin yllä.
Algolin tähdistä himmeämpi kulkee kirkkaamman editse ja peittää sen valon aina 69 tunnin välein. Silloin Algolin loiste on heikoimmillaan. Näin tapahtuu mm. 21. syyskuuta kello 1.19.
NÄKYVYYS?
Näet Algolin tähdet helposti paljain silmin. Huomaat niiden valon vaihtelun parhaiten, jos vertaat niitä Perseuksen muihin tähtiin. Muutos maksimikirkkaudesta minimiin vie noin viisi tuntia.
