Saksalaiset tutkijat ovat löytäneet Kassiopeian tähdistöstä epätavallisen tähden.
Se loistaa keskellä tähtisumua 40 000 kertaa niin kirkkaana kuin Aurinko, mutta mikään ei viittaa siihen, että säteily syntyy vedyn fuusioituessa heliumiksi niin kuin yleensä.
Lisäksi tähdestä leviää avaruuteen varautuneita hiukkasia niin voimakkaana aurinkotuulena, että sen pitäisi olla peräisin kahdesta tähdestä.
Bonnin yliopiston tutkijat pitävät mahdollisena selityksenä sitä, että tähti on syntynyt kahdesta tähdestä.
Alkuperäiset tähdet eivät kuitenkaan ole olleet Auringon tapaisia jatkuvasti fuusioivia tähtiä, vaan ne ovat loppuun palaneita, kuolleita tähtiä, valkoisia kääpiöitä.
Harvinainen näky
Jos selitys pitää kutinsa, erikoinen tähti on syntynyt äärimmäisen harvinaisen tapahtuman tuloksena.
Kahden toisiaan kiertävän valkoisen kääpiön välinen etäisyys on pienentynyt pienentymistään, kunnes ne ovat törmänneet ja sulautuneet yhteen.
Yhteinen massa on riittänyt käynnistämään ydinreaktiot uudestaan, mutta polttoaineena on vedyn sijasta raskaammat alkuaineet, kuten happi ja neon.
Tällainen tähti lähettää näkyvän valon sijasta runsaasti infrapunasäteilyä.
Näin harvinainen tähti syntyi
Valkoinen kääpiö
Kaksi valkoista kääpiötä kiertää toisiaan yhä lähempänä.
Törmäys
Valkoiset kääpiöt törmäävät ja sulautuvat yhteen.
Uusi tähti
Törmäys on riittävän suuri käynnistämään tähdessä ydinreaktioita, joissa syntyy alkuaineita, kuten happea ja neonia.
Teoria voi selittää myös voimakkaan aurinkotuulen, joka viuhuu 58 miljoonan kilometrin tuntivauhtia.
Tavallisen valkoisen kääpiön tapauksessa ilmiö on mahdoton.
Todellinen onnenpotku
Tähtitieteilijöille todiste tähden syttymisestä uudelleen oli iloinen yllätys.
He olettavat kysymyksessä olevan poikkeuksellinen tapahtuma, joka on sattunut Linnunradassa vain jokusen kerran.
Lisäksi kuolleista herännyt tähti käyttää polttoaineensa jo muutamassa tuhannessa vuodessa ja räjähtää supernovana.