Tähdet

Mikä tähti on?

Tähdet koostuvat vedystä ja heliumista, ja ne muodostuvat pöly- ja kaasupilvissä. Tähti syntyy, kun pilvessä vallitsee tavallista suurempi painovoima, joka saa elementit tiivistymään.

Kun tiheys kasvaa, myös lämpötila ja paine kasvavat. Jossain vaiheessa prosessia syntyy niin korkeita lämpötiloja, että syntyy fuusioksi kutsuttu ydinreaktio. Siinä alkuaineet sulautuvat yhteen ja muuttuvat raskaammiksi alkuaineiksi.

Fuusiossa syntyy lämpöenergiaa, ja prosessi jatkuu niin kauan, että muodostuu rautaa. Alkuaineista rauta nimittäin vie enemmän energiaa kuin antaa, mikä tarkoittaa, että tähti alkaa menettää energiaa ja alkaa sen elinkaaren viimeinen vaihe.

Mitä sitten tapahtuu, riippuu tähden koosta.

Raskaat tähdet

Raskas tähti kehittyy maailmankaikkeuden suurimmaksi tähtityypiksi, punaiseksi superjättiläiseksi.

Tähti muuttuu ytimestä tiheämmäksi raudan vuoksi, ja sen painovoima kasvaa niin valtavaksi, että tähti lopulta räjähtää supernovana tai siitä tulee musta aukko.

Jos tähti muuttuu supernovaksi, se räjähtää kappaleiksi ja jäljelle jää vain ydin, joka muodostaa pienen neutronitähden.

Jos tähti muuttuu mustaksi aukoksi, se pakkautuu niin tiiviiksi, että sen painovoimasta ei pääse mikään pakoon, ei edes valo, mistä nimi musta aukko juontuu.

Kevyet tähdet

Jos tähti on kevyt, fuusioprosessi ei pysähdy rautaan, vaan se jatkuu, kunnes syntyy hiiltä.

Tässä vaiheessa hiili kerääntyy tähden ytimeen, ja loput tähden kaasuista sinkoutuvat avaruuteen, missä ne voivat muodostaa tähtisumuja ja uusia tähtiä.

Tähti muuttuu valkoiseksi kääpiöksi, ja miljardien vuosien kuluessa se palaa kokonaan loppuun ja siitä tulee musta kääpiö.

Paljonko tähtiä on?

Maailmankaikkeudessa on lukematon määrä tähtiä, eivätkä tähtitieteilijät osaa antaa tarkkaa vastausta siitä, kuinka monta tähteä avaruuden pimeydessä loistaa.

Pelkästään Linnunradan tähtien määrää on vaikea laskea. Tämä johtuu siitä, että monet pienet tähdet, niin sanotut punaiset kääpiöt, loistavat melko heikosti. Arvioiden mukaan Linnunradassa on 100-400 miljardia tähteä.

Tähdistöt näyttävät tietä

Tähdet ovat historian aikana olleet tärkeitä navigoinnin apuvälineitä, sillä ne ovat toimineet suuntimapisteinä.

Tähdistöt ovat ryhmä rajatulla alueella sijaitsevia tähtiä, ja niillä on ollut suuri merkitys antiikin Kreikassa ja Roomassa esimerkiksi navigoinnissa. Tähdistöt helpottivat esimerkiksi paikan ja suunnan määrityksessä käytettyjen tähtien löytämistä.

Tähdistöt toimivat myös kalentereina, sillä niiden sijainti taivaalla vaihtuu vuodenajan mukaan. Muutos johtuu Maan pyörimisliikkeestä oman akselinsa ympäri ja Maan matkasta Auringon ympäri.