NASA/JPL/Space Science Institute
geysirit enceladus

Saturnuksen Enceladus-jääkuun elämälle löytyi viimeinenkin ainesosa

Enceladus on yksi Aurinkokunnan lupaavimmista ehdokkaista Maan ulkopuolisen elämän löytymiseen🪐

Nyt on löydetty viimeinenkin Saturnuksen Enceladus-kuun mahdollisesta elämästä kertova ydinaine: fosfori.

Fosfori on yksi elämän peruskivistä, koska sillä on avainrooli dna:n ja rna:n rakenteissa.

Moni seikka viittaa siihen, että fosforia esiintyy monilla kaikkeuden jääkylmillä kappaleilla.

Näin ilmoitti kansainvälinen tutkijajoukko Japanin ja Saksan yliopistoista American Geophysical Union -yhdistyksen syyskokouksessa.

enceladus cassini

Nasan Cassini-luotaimen kuva Saturnuksen Enceladus-jääkuusta vuodelta 2015. Minikuun koko on vain 1/680 Maan kuusta, ja sen uskotaan muodostuneen alle 100 miljoonaa vuotta sitten – aikana, jolloin Maassa eli vielä dinosauruksia. Sen kovan jääkuoren alla velloo jättimäinen meri, jossa mahdollisesti on eliöitä.

© NASA/JPL/Space Science Institute

Molekyylejä kuugeysireistä

Enceladus on jään ympäröimä maailma, johon kätkeytyy valtava suolaveden täyttämä meri. Sen vuoksi kuu on yksi Aurinkokunnan lupaavimmista ehdokkaista Maan ulkopuolisen elämän löytymiselle.

Tutkijat ovat kauan tienneet Enceladuksen sisältävän useimpia Maasta tunnetulle elämälle välttämättömiä alkuaineita: hiiltä, rikkiä, happea, typpeä ja vetyä.

On kuitenkin ollut epäselvää, onko siellä myös elämälle olennaista fosforia.

Tutkijajoukko alkoi siksi analysoida tietoja, jotka Saturnuksen kaasukehässä 2017 palanut Nasan Cassini-luotain oli kerännyt.

cassini saturnus renkaat kuvitus

Taiteilijan näkemys Nasan Cassini-luotaimesta, joka laukaistiin 15. lokakuuta 1997 ja asetettiin Saturnuksen kiertoradalle 1. heinäkuuta 2004. Sen tehtävänä oli koota tietoja planeetasta ja sen renkaista.

© NASA/JPL

Vuonna 2005 Cassini havaitsi Enceladuksen jääkuoressa höyryä ja jääjyväsiä syökseviä geysirejä. Aineet päätyivät Saturnuksen E-renkaaseen, mistä Cassini keräsi hiukkasia tutkijoiden analysoitavaksi.

Tästä avaruuskoktailista tutkijat löysivät eloperäisiä molekyylejä.

e-rengas enceladus

Cassini-luotaimen kuva Enceladuksesta, joka kiertää Saturnusta E-renkaassa. Täältä Cassini on kerännyt hiukkasia jääjyväsistä, jotka sisältävät fosforia. Kuun etelänavalla on geysirejä, jotka sinkoavat ainesta Enceladuksen pinnanalaisesta merestä renkaaseen.

© NASA/JPL/Space Science Institute

Fosforia jääjyväsissä

Tutkijoiden suureksi yllätykseksi useissa E-renkaan jääjyväsissä oli natriumfosfaatiksi kutsuttua fosforiyhdistettä.

Arvion mukaan kilo Enceladuksen meren vettä sisältää 1–20 millimoolia (ainemäärän yksikköä) fosfaattia. Tämä pitoisuus on tuhansia kertoja niin suuri kuin Maan merissä.

Maan päällä fosfaatti on suhteellisen harvinaista, koska se reagoi nopeasti muiden aineiden kanssa ja sitoutuu mineraaleihin.

Fosfaatti muodostuu tutkijoiden käsityksen mukaan Enceladuksen pinnanalaisen meren pohjassa meriveden ja fosforipitoisen mineraalin, apatiitin, reaktioista ennen kuin geysirit sinkoavat sen avaruuteen.

enceladus geysirit kuvitus

Taiteilijan näkemys Enceladuksen sisuksesta. Sisinnä on kuun kiviydin, joka lämmittää jättimäistä, kuun ympäri ulottuvaa pinnanalaista merta. Uloinna on vahva jääkuori. Kuoressa on etelänavalla aktiivisia geysirejä, jotka suihkuttavat merivettä Saturnuksen E-renkaaseen.

© NASA/JPL-Caltech

Lisäksi apatiitteja on usein planeettojen rakenneaineissa, koska niitä on löydetty hiilikondriiteista eli hiilipitoisista meteoriiteista. Siksi on varsin todennäköistä, että muutkin jääkylmät meriympäristöt voivat sisältää apatiitteja ja samalla fosforia.

Elämän esiintyminen Enceladuksessa varmistuu vasta, kun jääkuuhun laskeutuu alus. Tämän on suunniteltu tapahtuvan 2050-luvun alussa.

Europa, kuu, jää

Tutkijoiden mukaan tulivuoret voivat ruokkia eliöitä Jupiterin Europa-kuun pinnan alla.

© NASA/JPL-Caltech/SETI Institute

Lue myös: