7 miljardin vuoden avaruusmatka
Tutkijat arvelevat vasta löydetyn mustan aukon olevan nopeimmin kasvava aukko, joka on ollut olemassa viimeisten 9 miljardin vuoden aikana. Aukko on saanut nimen J1144, ja sen valo on ollut pitkään matkalla.
”Valo, jonka näemme kasvavasta mustasta aukosta, on kulkenut Maahan noin 7 miljardia vuotta", kertoo tutkimuksen johtaja Christopher Onken.
Tunnetaan kyllä muita samankokoisia supermassiivisia mustia aukkoja, mutta ne ovat jo kauan sitten lakanneet kasvamasta. Siksi J1144:n epätavallisen kirkkauden syy on arvoitus.
”Nyt haluamme tietää, miksi tämä on erilainen – onko tapahtunut jotain katastrofaalista? Ehkä kaksi suurta galaksia on törmännyt toisiinsa, ja se on ohjannut runsaasti ainesta mustan aukon imuun”, Onken ehdottaa.
Mustat aukot itsessään eivät ole näkyviä, koska niiden painovoima on niin suuri, ettei edes valo pääse niistä pakenemaan. Niitä voidaan havainnoida siksi, että pöly ja kaasut kieppuvat niiden ympärillä. Kaasuhiukkaset kuumenevat ja alkavat loistaa voimakkaasti.
Erityisen voimakkaita ovat kvasaarit, jotka universumin tunnetuista kohteista loistavat kirkkaimmin. J1144 on juuri kvasaari.
Tutkijat löysivät J1144:n sattumalta. Se on tähtitaivaalta hankalasti havaittavissa, koska sen edessä on suuri kasauma tähtiä, jotka peittävät taemmat kohteet.
”Se, että jokin näin kirkas on voinut jäädä huomaamatta lukuisissa etsinnöissä kymmenien vuosien ajan, on todella hämmästyttävää", Onken toteaa.
Kätkössä tutkijoiden nenän edessä
Supermassiivisen kasvavan mustan aukon löysi SkyMapper Southern Sky Survey. Se on 1,3-metrinen teleskooppi Coonabarabranissa Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa.
J1144:n näennäinen suuruus on 14,5. Suuruusluokka ilmaisee, miten kirkkaasti kohde loistaa Maasta katsottuna. Tämän mustan aukon näennäisen suuruuden vuoksi sen voi helposti nähdä Maasta hyvällä kaukoputkella.
Tutkijaryhmään kuuluva Christian Wolf pitää mustaa aukkoa poikkeuksellisena.
"Olemme varsin varmoja siitä, että tätä ennätystä ei lyödä. Taivaalla ei enää ole alueita, joilla tämänkaltaiset kohteet voisivat piileksiä.”
Tutkijaryhmä on jo havainnut 80 uutta kvasaaria, jotka nyt aiotaan tutkia, mutta yksikään niistä ei loista yhtä voimakkaasti kuin J1144. Tutkimalla J1144:ää ja muita kvasaareja voidaan saada lisää tietoa siitä vähäisestä kaasusta, jota leijuu galaksien välissä, sekä paljastaa Linnunrataa ympäröivä kaasuvirtaus.
Tutkimusraporttia ei vielä ole vertaisarvioitu, mutta se on lähetetty arvioitavaksi Publications of the Astronomical Society of Australia -tiedelehteen.