musta aukko kuvitus

Nopeimmin kasvava musta aukko on löydetty

Tähtitieteilijät ovat yllätyksekseen havainneet mustan aukon, joka kasvaa kaikkia aiemmin tunnettuja nopeammin. Se voisi imaista sisuksiinsa koko Aurinkokunnan, ja se ahmii joka sekunti maapallon verran massaa.

Tähtitieteilijät ovat yllätyksekseen havainneet mustan aukon, joka kasvaa kaikkia aiemmin tunnettuja nopeammin. Se voisi imaista sisuksiinsa koko Aurinkokunnan, ja se ahmii joka sekunti maapallon verran massaa.

ESO, ESA/Hubble, M. Kornmesser

Australialainen tutkijaryhmä on löytänyt supermassiivisen mustan aukon, jonka masssa on 3 miljardia kertaa Auringon massa. Siten se on 500 kertaa niin suuri kuin oman galaksimme keskuksessa piilevä supermassiivinen musta aukko.

Uusi musta aukko kasvaa niin nopeasti, että sen ympäristö säteilee 7 000 kertaa niin kirkkaasti kuin kaikki Linnunradan valo yhteensä. Ja joka sekunti tämän jättimäisen ahmatin nieluun uppoaa ainesta kokonaisen maapallon verran.

”Aurinkokuntamme planeettojen kiertoradat mahtuisivat kaikki mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolelle – rajan, jonka takaa mustasta aukosta ei mikään pääse pakoon”, kertoo tutkijaryhmän jäsen Samuel Lai.

7 miljardin vuoden avaruusmatka

Tutkijat arvelevat vasta löydetyn mustan aukon olevan nopeimmin kasvava aukko, joka on ollut olemassa viimeisten 9 miljardin vuoden aikana. Aukko on saanut nimen J1144, ja sen valo on ollut pitkään matkalla.

”Valo, jonka näemme kasvavasta mustasta aukosta, on kulkenut Maahan noin 7 miljardia vuotta", kertoo tutkimuksen johtaja Christopher Onken.

Tunnetaan kyllä muita samankokoisia supermassiivisia mustia aukkoja, mutta ne ovat jo kauan sitten lakanneet kasvamasta. Siksi J1144:n epätavallisen kirkkauden syy on arvoitus.

”Nyt haluamme tietää, miksi tämä on erilainen – onko tapahtunut jotain katastrofaalista? Ehkä kaksi suurta galaksia on törmännyt toisiinsa, ja se on ohjannut runsaasti ainesta mustan aukon imuun”, Onken ehdottaa.

Mustat aukot itsessään eivät ole näkyviä, koska niiden painovoima on niin suuri, ettei edes valo pääse niistä pakenemaan. Niitä voidaan havainnoida siksi, että pöly ja kaasut kieppuvat niiden ympärillä. Kaasuhiukkaset kuumenevat ja alkavat loistaa voimakkaasti.

kuvitus kvasaari musta aukko

Taiteilijan näkemys kaukaisesta kvasaarista. Kaasut ja pöly kuumenevat kieppuessaan ahnaan mustan aukon ympärillä, mistä syntyy voimakas valo.

© ESO/M. Kornmesser

Erityisen voimakkaita ovat kvasaarit, jotka universumin tunnetuista kohteista loistavat kirkkaimmin. J1144 on juuri kvasaari.

Tutkijat löysivät J1144:n sattumalta. Se on tähtitaivaalta hankalasti havaittavissa, koska sen edessä on suuri kasauma tähtiä, jotka peittävät taemmat kohteet.

”Se, että jokin näin kirkas on voinut jäädä huomaamatta lukuisissa etsinnöissä kymmenien vuosien ajan, on todella hämmästyttävää", Onken toteaa.

värikuva teleskooppi j1144

SkyMapper Southern Sky Survey -teleskoopin ottama värikuva. Loistava sininen läiskä on nopeasti kasvava musta aukko.

© Christopher Onken/Australian National University

Kätkössä tutkijoiden nenän edessä

Supermassiivisen kasvavan mustan aukon löysi SkyMapper Southern Sky Survey. Se on 1,3-metrinen teleskooppi Coonabarabranissa Uudessa Etelä-Walesissa Australiassa.

J1144:n näennäinen suuruus on 14,5. Suuruusluokka ilmaisee, miten kirkkaasti kohde loistaa Maasta katsottuna. Tämän mustan aukon näennäisen suuruuden vuoksi sen voi helposti nähdä Maasta hyvällä kaukoputkella.

Tutkijaryhmään kuuluva Christian Wolf pitää mustaa aukkoa poikkeuksellisena.

"Olemme varsin varmoja siitä, että tätä ennätystä ei lyödä. Taivaalla ei enää ole alueita, joilla tämänkaltaiset kohteet voisivat piileksiä.”

Tutkijaryhmä on jo havainnut 80 uutta kvasaaria, jotka nyt aiotaan tutkia, mutta yksikään niistä ei loista yhtä voimakkaasti kuin J1144. Tutkimalla J1144:ää ja muita kvasaareja voidaan saada lisää tietoa siitä vähäisestä kaasusta, jota leijuu galaksien välissä, sekä paljastaa Linnunrataa ympäröivä kaasuvirtaus.

Tutkimusraporttia ei vielä ole vertaisarvioitu, mutta se on lähetetty arvioitavaksi Publications of the Astronomical Society of Australia -tiedelehteen.