Japanilaiset tähtitieteilijät ovat löytäneet 83 kaukaista kvasaaria, jotka ovat syntyneet aivan maailmankaikkeuden lapsuudessa.
Kvasaarit ovat hyvin kirkkaiden galaksien ytimiä, joita vetää puoleensa supermassiivinen, miljoonia kertoja Aurinkoa raskaampi musta aukko.
Kun galaksin aine lähestyy mustaa aukkoa, se alkaa kiertää vinhasti pyörteenä aukon ympärillä. Kierteessä syntyvä kitka kuumentaa ainetta niin, että sen säteily peittää alleen itse galaksin tähtien säteilemän valon.
Nyt havaitut kvasaarit löydettiin Havaijilla sijaitsevan Subaru-teleskoopin ottamista kuvista. Kaukaisimpien kvasaarien valo on kulkenut 13 miljardia vuotta ennen osumistaan teleskooppiin.
Kvasaarit ovat siis olleet olemassa silloin, kun maailmankaikkeus oli alle 800 miljoonaa vuotta vanha. Se hämmästyttää tutkijoita, sillä tähänastisen tietämyksen mukaan kvasaarit eivät olisi edes ehtineet syntyä niin lyhyessä ajassa.
750 000 000 vuotta. Niin nuori oli maailmankaikkeus, kun hiljattain löydettyjen 83 kvasaarin valo lähti kohti Maata.
Uuden havaintonsa perusteella japanilaistutkijat ovat laskeneet, että maailmankaikkeudessa on keskimäärin yksi kvasaari jokaista sellaista kuution muotoista avaruuden osaa kohti, joka on kooltaan miljardi valovuotta joka suuntaan.
Kvasaarit ja mustat aukot
Musta aukko
Musta pyörylä spiraalin keskellä on musta aukko.
Kvasaari
Pieni, punainen läiskä nuolen päässä on kvasaari.
Kvasaarit voivat valottaa muun muassa uudelleenionisoitumiseksi kutsuttua vaihetta maailmankaikkeuden lapsuudessa.
Teorian mukaan nimittäin pari sataa miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen aine, joka oli jo muodostunut atomeiksi, hajosi uudelleen protoneiksi ja neutroneiksi.
Kvasaarien valosta etsitään nyt todisteita, jotka voivat osoittaa, pitääkö teoria paikkansa vai ei.