Yhdysvaltalaisen Columbia-yliopiston tutkijat ovat käyneet läpi avaruusteleskooppi Chandran havainnot yli kymmenen vuoden ajalta. Chandra tarkkailee avaruudesta tulevaa röntgensäteilyä.
Tutkijat löysivät satoja voimakkaan röntgensäteilyn lähteitä, mutta 12 niistä kiinnitti erityisesti tutkijoiden huomion.
Röntgenlähteet paljastavat mustat aukot
Lähteistä tuleva röntgensäteily oli niin voimakasta, että teorioiden mukaan sellaista voi tulla vain mustaa aukkoa kiertävästä äärimmäisen kuumasta aineesta.
Tutkijat uskovat, että 12 röntgensäteilylähdettä ovat mustia aukkoja, jotka ovat syntyneet, kun isot tähdet ovat kuollessaan romahtaneet kasaan. Mustaksi aukoksi voi päätyä vain tähti, jonka massa on yli 25 kertaa niin suuri kuin Auringon.
Nyt löydetyt mustat aukot sijaitsevat 3,3 valovuoden säteellä Linnunradan keskuksesta. Löytö vahvistaa uusimmat teoriat galaksien kehityksestä. Niiden mukaan Linnunradan ikäisessä galaksissa vilisee tähtiä, jotka ovat kuoltuaan muuttuneet mustiksi aukoiksi.
Monet niistä taas kulkeutuvat vähitellen galaksin keskukseen. Linnunradan ytimen ympärillä pitäisikin olla tuhansien mustien aukkojen parvi, joka kiertää ytimessä olevaa supermassiivista mustaa aukkoa.
Supermassiivisen mustan aukon massa on miljoonia kertoja suurempi kuin Auringon.
Se on todennäköisesti syntynyt Linnunradan lapsuudessa. Sitä kiertävät niin kutsutut tähdenmassaiset mustat aukot ovat siihen verrattuna kääpiöitä.
Miljoona kertaa Auringon massa
Uusista selitysmalleista lupaavimpana pidetty esittää asian niin, että kun maailmankaikkeuden lapsuudessa syntyneet valtavat kaasupilvet romahtivat, niistä syntyi suoraan mustia aukkoja, joiden massa oli jopa miljoona Auringon massaa.
