Silloinkin, kun ihminen on maapallolla näennäisesti liikkumatta, hän on nopeassa liikkeessä. Liike johtuu monista tekijöistä.
Ensinnäkin Maa pyörii oman akselinsa ympäri.
Pyörimisliikkeen nopeus vaihtelee sijainnin mukaan. Suurimmillaan – 1 670 kilometriä tunnissa – se on päiväntasaajan kohdalla. Nopeus pienenee hieman maapallon napoja päin mentäessä.
Toiseksi Maa kiertää jatkuvasti Aurinkoa 107 200 kilometrin tuntinopeudella.
Kiidät myös Linnunradan mukana
Kolmas vauhtia antava tekijä on Aurinkokunnan oman galaksin, Linnunradan, sisäinen liike.
Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskuksen kerran 225 miljoonassa vuodessa. Koska Aurinko sijaitsee 27 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta, sen radan pituus on 170 000 valovuotta. Näiden lukujen pohjalta voidaan laskea, että Aurinkokunta liikkuu vähän yli 800 000 kilometrin tuntivauhtia.
Linnunratakin on liikkeessä
Linnunrata kuuluu paikalliseksi ryhmäksi kutsuttuun galaksijoukkoon, jonka painovoimapiste on jossain Linnunradan ja sen naapurigalaksin Andromedan välissä.
Linnunrata kulkee kohti itseään suurempaa Andromedaa 470 000 kilometrin tuntinopeudella. Vaikutusta on myös sillä, että paikallinen ryhmä liikkuu 2 200 000 kilometriä tunnissa 150 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan valtavan massakeskittymän suuntaan.
Alue tunnetaan nimellä Great attractor eli Suuri puoleensavetäjä. Sen sijaan universumin laajeneminen ei ole liikettä samassa merkityksessä.