Ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier tähyili 1700-luvun puolivälissä taivaalta komeettoja. Senaikaisilla laitteilla niiden etsiminen oli varsin vaivalloista ja epävarmaa.
Etsinnöissään Messier havaitsi vuonna 1758 kohteen, joka hänen kaukoputkessaan muistutti komeettaa mutta joka ei kuitenkaan voinut olla komeetta. Se ei nimittäin liikkunut taivaalla.
Messier merkitsi löytönsä muistiin varoituksena muille tähtitieteilijöille: heidän ei pitänyt olettaa näkevänsä komeettaa, kun he tarkastelivat hänen löytöään.
Komeetta olikin tähtisumu
Messier havaitsi monia muita vastaavanlaisia kohteita ja kirjasi ne muistiinpanoihinsa, jotka sittemmin tulivat tunnetuksi Messierin luettelona.
Messier ei tiennyt, mistä oikeastaan oli kyse. Kun hän kuoli vuonna 1817, hän oli rekisteröinyt 103 kohdetta luetteloonsa.
Sittemmin kohteita on kirjattu vielä seitsemän lisää, niin että niitä on nyt luettelossa kaikkiaan 110. Kohteet on tunnistettu, ja niihin kuuluu monenlaisia tähtitieteellisiä ilmiöitä, kuten tähtisumuja, galakseja ja tähtijoukkoja.
Hubble on kuvannut 76
Hubble-teleskooppi otettiin käyttöön vuonna 1990, ja se on siitä alkaen kuvannut Messierin luettelon kohteita.
Messierin luettelon 110 kohteesta Hubble on ottanut kuvan 76:sta. Olemme valinneet niistä tähän kymmenen:
M1 – Rapusumu
Valtavan supernovan jäännös. Itse supernovaa tarkkailivat muun muassa kiinalaiset ja arabialaiset tähtitieteilijät vuonna 1054.
M13 – Suuri pallomainen tähtijoukko Herkuleen tähdistössä
Tähtijoukkoon kuuluu satojatuhansia tähtiä, jotka ovat paljon raskaampia kuin Auringon lähitienoon tähdet. Tähdet ovat myös paljon lähempänä toisiaan, ja siksi ne törmäilevät tasaisin väliajoin toisiinsa.
M16 – Kotkasumu
Nuori avoin tähtijoukko, joka koostuu parista tuhannesta tähdestä. Joukossa on suuria pölyn ja kaasun täyttämiä alueita, missä muodostuu uusia tähtiä. Yhtä näistä alueista kutsutaan nimellä Luomisen pilarit, ja juuri se näkyy oheisessa kuvassa.
M31 – Andromedan galaksi
Linnunradan lähin suuri naapurigalaksi 2,5 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Linnunrata ja Andromeda ovat keskenään törmäyskurssilla, ja noin 4 miljardin vuoden päästä ne törmäävät toisiinsa ja muodostavat uuden jättigalaksin, Milkomedan.
M42 – Orionin sumu
Maasta nähden lähin alue, missä syntyy uusia tähtiä. Sumuun on Maasta matkaa 1 500 valovuotta, ja sen voi nähdä paljain silmin Orionin tähdistön Orionin miekka -nimisen tähtikuvion keskellä. Se muistuttaa utuista tähteä.
M51 – Pyörregalaksi
Ensimmäinen kierteisgalaksiksi määritelty galaksi. Tähtitieteilijöiden arvion mukaan läheinen NGC 5195 -kääpiögalaksi kulki Pyörregalaksin halki 500–600 miljoonaa vuotta sitten. Silloin syntyivät selkeästi erottuvat kierteishaarat.
M57 – Lyyran rengassumu
Planetaarinen sumu, joka koostuu elinkaarensa loppua lähestyvän punaisen jättiläisen puhaltamista emissiokaasuista. M57:n keskellä oleva valkoinen kääpiö on punaisen jättiläisen jäännös.
M82 – Sikarigalaksi
Naapurigalaksin painovoima vaikuttaa Sikarigalaksiin tavalla, joka saa sen tuottamaan uusia tähtiä liukuhihnalta. Jo galaksin keskuksen lähialueella syntyy 10 kertaa niin paljon tähtiä kuin koko Linnunradassa.
M87 – Jättimäinen elliptinen galaksi Neitsyen tähdistössä
Yksi näkyvän universumin raskaimmista galakseista. Galaksin keskuksen supermassiivinen musta aukko on ensimmäinen musta aukko, josta on saatu valokuva. Aukosta sinkoutuu avaruuteen hiukkassuihkuvirtaus, joka näkyy kuvassa sinisenä.
M104 – Sombrerogalaksi
Sombrerogalaksin kuva on yksi kuvista, jonka koostamiseen on käytetty eniten Hubble-teleskoopin tekemiä eri havaintoja. Tuloksena on äärimmäisen yksityiskohtainen valokuva galaksista, johon on matkaa 28 miljoonaa valovuotta.