Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kuvakulmia ulkoavaruudesta

1700-luvulla tähtitieteilijä Charles Messier etsi taivaalta komeettoja. Niiden sijaan hän havaitsi monia erityisen arvoituksellisia ja kuvauksellisia kohteita.

NASA

Ranskalainen tähtitieteilijä Charles Messier tähyili 1700-luvun puolivälissä taivaalta komeettoja. Senaikaisilla laitteilla niiden etsiminen oli varsin vaivalloista ja epävarmaa.

Etsinnöissään Messier havaitsi vuonna 1758 kohteen, joka hänen kaukoputkessaan muistutti komeettaa mutta joka ei kuitenkaan voinut olla komeetta. Se ei nimittäin liikkunut taivaalla.

Messier merkitsi löytönsä muistiin varoituksena muille tähtitieteilijöille: heidän ei pitänyt olettaa näkevänsä komeettaa, kun he tarkastelivat hänen löytöään.

Komeetta olikin tähtisumu

Messier havaitsi monia muita vastaavanlaisia kohteita ja kirjasi ne muistiinpanoihinsa, jotka sittemmin tulivat tunnetuksi Messierin luettelona.

Messier ei tiennyt, mistä oikeastaan oli kyse. Kun hän kuoli vuonna 1817, hän oli rekisteröinyt 103 kohdetta luetteloonsa.

Sittemmin kohteita on kirjattu vielä seitsemän lisää, niin että niitä on nyt luettelossa kaikkiaan 110. Kohteet on tunnistettu, ja niihin kuuluu monenlaisia tähtitieteellisiä ilmiöitä, kuten tähtisumuja, galakseja ja tähtijoukkoja.

Hubble-teleskopet

Hubble on kuvannut 76

Hubble-teleskooppi otettiin käyttöön vuonna 1990, ja se on siitä alkaen kuvannut Messierin luettelon kohteita.

Messierin luettelon 110 kohteesta Hubble on ottanut kuvan 76:sta. Olemme valinneet niistä tähän kymmenen:

Krabbetågen

M1 – Rapusumu

Valtavan supernovan jäännös. Itse supernovaa tarkkailivat muun muassa kiinalaiset ja arabialaiset tähtitieteilijät vuonna 1054.

Den store kuglehob i Herkules

M13 – Suuri pallomainen tähtijoukko Herkuleen tähdistössä

Tähtijoukkoon kuuluu satojatuhansia tähtiä, jotka ovat paljon raskaampia kuin Auringon lähitienoon tähdet. Tähdet ovat myös paljon lähempänä toisiaan, ja siksi ne törmäilevät tasaisin väliajoin toisiinsa.

Ørnetågen

M16 – Kotkasumu

Nuori avoin tähtijoukko, joka koostuu parista tuhannesta tähdestä. Joukossa on suuria pölyn ja kaasun täyttämiä alueita, missä muodostuu uusia tähtiä. Yhtä näistä alueista kutsutaan nimellä Luomisen pilarit, ja juuri se näkyy oheisessa kuvassa.

Andromedagalaksen

M31 – Andromedan galaksi

Linnunradan lähin suuri naapurigalaksi 2,5 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Linnunrata ja Andromeda ovat keskenään törmäyskurssilla, ja noin 4 miljardin vuoden päästä ne törmäävät toisiinsa ja muodostavat uuden jättigalaksin, Milkomedan.

Oriontågen

M42 – Orionin sumu

Maasta nähden lähin alue, missä syntyy uusia tähtiä. Sumuun on Maasta matkaa 1 500 valovuotta, ja sen voi nähdä paljain silmin Orionin tähdistön Orionin miekka -nimisen tähtikuvion keskellä. Se muistuttaa utuista tähteä.

Malstrømgalaksen

M51 – Pyörregalaksi

Ensimmäinen kierteisgalaksiksi määritelty galaksi. Tähtitieteilijöiden arvion mukaan läheinen NGC 5195 -kääpiögalaksi kulki Pyörregalaksin halki 500–600 miljoonaa vuotta sitten. Silloin syntyivät selkeästi erottuvat kierteishaarat.

Ringtågen

M57 – Lyyran rengassumu

Planetaarinen sumu, joka koostuu elinkaarensa loppua lähestyvän punaisen jättiläisen puhaltamista emissiokaasuista. M57:n keskellä oleva valkoinen kääpiö on punaisen jättiläisen jäännös.

Cigargalaksen

M82 – Sikarigalaksi

Naapurigalaksin painovoima vaikuttaa Sikarigalaksiin tavalla, joka saa sen tuottamaan uusia tähtiä liukuhihnalta. Jo galaksin keskuksen lähialueella syntyy 10 kertaa niin paljon tähtiä kuin koko Linnunradassa.

M87 – Den elliptiske kæmpegalakse

M87 – Jättimäinen elliptinen galaksi Neitsyen tähdistössä

Yksi näkyvän universumin raskaimmista galakseista. Galaksin keskuksen supermassiivinen musta aukko on ensimmäinen musta aukko, josta on saatu valokuva. Aukosta sinkoutuu avaruuteen hiukkassuihkuvirtaus, joka näkyy kuvassa sinisenä.

Sombrerogalaksen

M104 – Sombrerogalaksi

Sombrerogalaksin kuva on yksi kuvista, jonka koostamiseen on käytetty eniten Hubble-teleskoopin tekemiä eri havaintoja. Tuloksena on äärimmäisen yksityiskohtainen valokuva galaksista, johon on matkaa 28 miljoonaa valovuotta.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota