Ihminen ei ole yli puoleen vuosisataan astunut jalallaan Kuun karulle maaperälle. Tilanne voi kuitenkin kohta muuttua.
Nasa aikoo nimittäin lähivuosina lähettää astronautteja Maan uskolliselle kiertolaiselle, ja pidemmällä aikavälillä on tarkoitus perustaa Kuuhun miehitetty tukikohta.
Uudet löydöt kiinalaisen tutkimusrobotin Kuusta vuonna 2020 ottamista näytteistä voivat nyt helpottaa merkittävästi tukikohdan perustamista.
Kunnianhimoisessa kiinalaisessa Chang’e 5 -robottihankkeessa kerättiin parin viikon kuluessa peräti 1,7 kiloa pölyä ja soraa nuorelta laavatasangolta Kuun pinnalta.
Juuri Chang'e 5:n keräämästä sorasta Kiinan tiedeakatemian tutkijat ovat nyt löytäneet mahdollisen veden lähteen – ja vieläpä suuren.
Tutkijat nimittäin havaitsivat näytteissä pikkuruisia vettä sisältäviä lasihelmiä, joita saattaa olla kaikkialla pitkin Kuun pintaa.
Havainto tarkoittaa Sciencealert-tiedejulkaisun mukaan sitä, että pieniin lasihiukkasiin saattaa kätkeytyä miljardeja tonneja vettä.
Veden kiertokulku on yhä arvoitus
Se, että Kuu ei ole pelkkää rutikuivaa autiomaata, ei ole enää uutinen.
Tähtitieteilijät ovat vuosikausia keskustelleet Kuussa mahdollisesti olevasta vedestä, ja vuonna 2020 Nasan lentävä SOFIA-teleskooppi selvitti kertaheitolla, että kuupölyn pintaan liimautuu vesimolekyylejä.
Miten vesi säilyy Kuussa ja miten se liikkuu siellä, on kuitenkin ollut hämärän peitossa. Lasihelmien löytö saattaa nyt valaista asiaa.
Artemis-ohjelma on ensimmäinen askel kohti kuutukikohtaa, missä astronautit voivat asua kuukausia. Siten se on aina miehitetty.
Mikroskooppiset lasihelmet ovat syntyneet, kun meteoroidien palaset ovat iskeytyneet Kuuhun ja purskauttaneet pinnasta sulien pisaroiden ryöppyjä. Pisarat ovat jähmettyneet lasimaisiksi hiukkasiksi, jotka ovat tuskin sadan mikrometrin levyisiä. Siis todella pieniä!
Suuren osan Kuun vedestä uskotaan syntyvän varautuneiden hiukkasten virrasta, jota kutsutaan aurinkotuuleksi. Aurinkotuuli puhaltaa jatkuvasti Auringon pinnalta ja syöksee vetyioneja kohti Kuuta.
Lasihelmet ovat riittävän huokoisia absorboidakseen vetyioneja, jotka sitoutuvat lasin sisältämään happeen ja muodostavat näin vettä.
Lasimaiset hiukkaset voivat olla ratkaisevassa roolissa Kuun veden kiertokulussa. Lisäksi ne voivat muodostaa tärkeän resurssin suunniteltaessa pysyvää miehitettyä tukikohtaa Kuun pinnalle.
Vaikka vesi ei itsestään pisaroi ulos pikkuruisista lasipalloista, tutkijoiden mukaan vesi voidaan vapauttaa hiukkasista jo yli 100 asteen lämpötilassa. Näin se saadaan astronauttien käyttöön tulevissa kuuhankkeissa.
"Tämän löydön myötä mahdollisuudet tutkia Kuuta kestävällä tavalla ovat paremmat kuin koskaan aiemmin", toteaa tutkimukseen osallistunut Mahesh Anand The Guardian -lehdelle.