Absoluuttisessa tyhjiössä ei voisikaan olla mitään lämpötilaa – samoin kuin ei voitaisi sanoa mitään sen väristä tai hajusta.
Käytännössä avaruus ei kuitenkaan ole täydellinen tyhjiö, vaan siellä on yksittäisiä hiukkasia, joihin avaruuden lämpötilasta puhuttaessa viitataan.
Lähes tyhjässä avaruudessa lämpöä voi vastaanottaa ja luovuttaa vain säteilynä. Siksi hiukkasten – tai harhailevan astronautin – lämpötila riippuu tasapainosta, joka kulloinkin vallitsee niistä itsestään säteilevän lämmön ja niiden muista avaruuden kohteista vastaanottaman lämpösäteilyn välillä.
Jos astronautti on esimerkiksi Maan takana niin, että Auringon säteily ei osu häneen, hänen muista tähdistä ja taivaankappaleista vastaanottamansa lämpösäteily on paljon vähäisempi kuin se, mitä hän itse luovuttaa avaruuteen.
Siksi hänen lämpötilansa laskee vajaaseen kolmeen asteeseen absoluuttisen nollapisteen (–273 °C) yläpuolelle. Avaruudessa vallitsee kosmisen taustasäteilyn lämpötila, 2,73 kelviniä eli –270,42 celsiusastetta. Taustasäteilyä on käsitelty laajemmin sivuilla 24–29.